Tiistai 25.9.2018
"
Herra sanoo: "Peseytykää, puhdistautukaa, tehkää loppu pahoista töistänne, ne ovat aina silmissäni. Lakatkaa tekemästä pahaa." Jes. 1:16

​Kirkkovuosikinkerit ja suvivirsihaaste

16.5.2014 10:31 | Matti Kinnunen
Varma kevään merkki on suvivirsikeskustelu. Tämä virsi tuntuu herättävän meissä suomalaisissa tunteita. Nostalginen virsi on monelle rakas. Osa kansalaisistamme tuntuu olevan sille allergisia. Maahanmuuttajia hymyilyttää asian ympärillä pyöriminen. Monet heistä tulevat maista, joissa kansan valtauskonto määrittelee kulttuuria ja tapoja. Meilläkin uskontoa saa esitellä ja tuoda kouluihin tietyissä rajoissa.
 
Toimin kotiseurakunnassani kasvatuspappina. Minulle vuoden kohokohta työssäni on kouluissa järjestettävät kirkkovuosikinkerit. Näillä kinkereillä tutustutaan kirkkovuoden tärkeimpiin juhlapyhiin. Lapset ja nuoret opettelevat joka vuosi yhden juhlapyhän neljä virttä, jotka sitten lauletaan kinkereiden aikana. Juhlapyhän esittely tapahtuu Raamattuun pitäytyvällä kuvaelmalla, jonka lomassa lauletaan kyseisen pyhän virsiä.
 
Tänä keväänä kinkereiden aiheena oli pääsiäinen. Kiersimme paikkakuntamme koulut ja kohtasimme noin 1000 lasta ja nuorta. Minun lisäkseni seurueessamme oli kaksi nuoriso-ohjaajaa, diakonissa, lähetyssihteeri, kanttori ja perhetyöntekijä. Olimme tervetulleita jokaiselle koululle.
 
Varmaan olette joskus nähneet vanhoja kansakoulutauluja. Minä keräilen niitä mielelläni. Koulukiertueella esitetyn kuvaelman alkuosa oli rakennettu tällaisten koskettavien taulujen ympärille. Minä olin esityksessä Pietarina ja näytin oppilaille esimerkiksi sen kuvan, jossa Pietari kieltää Jeesuksen ja purskahtaa itkuun. Minusta näytti, että eturivin pikkutytöt purskahtavat kohta itsekin kyynelehtimään, jos jatkaisin Pietarin tuntemusten kuvaamista. Entä vilkkaat pojat? He olivat hyvin kiinnostuneita mukanani olleesta miekasta. Kerroin pojille ja tytöille kuinka Pietari temperamenttisena ja äkkipikaisena sivalsi sotilaspalvelijalta korvan pois puolustaessaan Jeesusta. Viisi poikaa halusi välttämättä, että koskettaisin miekan terällä heidän korvaansa ja näyttäisin miten Jeesus paransi sen. Näytin heille, miten Jeesus pani kätensä palvelijan korvalle ja paransi sen.
 
Entäpä virret? Yhden kyläkoulun liikuntasalin katto meinasi kohota korkeuksiin, kun oppilaat kajauttivat kanttorin säestämänä Aurinkomme ylösnousi -virren. Olimme päässeet kuvaelmassa siihen vaiheeseen, jossa tutustutaan Jeesuksen hautaan ja ylösnousemuksen aamuun. Vaistosin oppilaista laulamisen riemua. Nyt oli minun vuoroni pyyhkiä silmäkulmaa. Ajattelin mielessäni, että ne virsille allergiset aikuiset saisivat istua täällä lasten ja nuorten keskellä kuuntelemassa mitä suomalainen virsi opettaa ilosta, rakkaudesta ja rauhasta. Leonard Typön virsi vei pääsiäisen ilosanoman äärelle.
 
Kirkkovuoden virsiin useimmat koululaiset tutustuvat myöhemminkin. Rippikouluissa me pidämme leirikirkkoja, joissa lauletaan samoja juhlapyhien virsiä. Uskon, että näistä lapsista vain harvat tulevat virsille allergiseksi aikuisena. Kerran olin kastamassa entisen rippikoululaiseni lasta. Muistin, että tämä nyt aikuinen mies oli vilkkaan sorttinen nuorena rippikoululaisena. Olin laittanut hänet sekä muutaman muun villin pojan kanttorin luokse ylimääräisiin virsilauluharjoituksiin leirillä. Muistin hänen sanansa, kun hän tuli luokasta. Hän kysyi, milloin pääsisi seuraavan kerran laulamaan. Kun nyt tapasin hänet aikuisena, minua kiinnosti, millaiset muistot hänellä oli jäänyt tuosta tilanteesta. Mies totesi hymyssä suin, että rippikoulusta ja virsilaulusta jäi mahtavat muistot. Tulin hyvälle mielelle. Tämä mies oli oppinut arvostamaan rippikoulua ja virren veisuuta.
 
Siitä suvivirrestä vielä. Haastan kaikki rippikoulujen kanttorit laulattamaan rippikouluissa suvivirren neljättäkin säkeistöä. Tätä säkeistöä ei ole yleensä laulettu koulujen kevätjuhlissa. Se kertoo kuitenkin puhuttelevasti uskomme perustan:
 
”Oi Jeesus Kristus jalo ja kirkas paisteemme, sä sydäntemme valo, ain asu luonamme. Sun rakkautes liekki sytytä rintaamme, luo meihin uusi mieli, pois poista murheemme.” (VK 571:4.)                   
 
 
 
 
 

Vanhemmat

Uudemmat

Matti Kinnunen

Olen 46-vuotias pappi pohjoisesta, Iistä. Toimin Iin seurakunnassa kasvatuksesta vastaavana kappalaisena. Toinen vielä mieluisempi tehtäväni on kasvattaa vaimoni kanssa kymmentä lastamme. Vapaa-ajalla minut näkee usein lenkkarit tai sukset jalassa. Ihmisten kohtaaminen on minulle läheistä ja tärkeää. Laulaminen on myös tapani purkaa tuntemuksiani. Joskus teen lauluja itsekin johonkin elämäntilanteeseen.

Matti Kinnunen

Toim. Ari-Pekka Palola

Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti

Kirja antaa tietoa vanhoillislestadiolaisen opetuksesta ja avaa sitä, mihin uskosta nousevat opinkäsitykset pohjautuvat. Artikkeleissa avataan myös käsitteiden merkityksiä. 

25 €


Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Liisa Louhisalmi

AATOKSEN SAIRAALAREISSU

Helppolukuinen lastenkirja, joka tutustuttaa lasta sairaalamaailmaan.

17 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Toim. Eero Kukko ja Juha Paukkeri

ALKUSOITOT, SIIONIN LAULUT

Nuottikirja, joka sisältää alkusoiton jokaiseen Siionin lauluun. Alkusoittoja on 35 eri säveltäjältä. Kirja sopii kaikille seuroissa, kodeissa ja seurakuntatyössä näitä lauluja soittaville.

30 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi