Maanantai 24.6.2019
"
Jumala lunastaa minut, hän tempaa minut tuonelan otteesta. Ps. 49:16

​Erään leiripäivän huippukohtia

20.9.2014 06:32 | Matti Kinnunen
Viime vuosina alkusyksyyni on kuulunut mielenterveyskuntoutujien leiripäivässä vieraileminen. Joka kerta päivä on ollut hyvin puhutteleva. Olen ihmetellyt leiriläisten selviytymistä taakkojen keskellä. Mistä löytyy heidän ilonsa, hersyvä nauru ja aito välittäminen? Leiriläiset ovat kertoneet elämänkokemuksistaan ja -vaiheistaan. Olen kokenut nämä leiripäivät keidaspaikkoina.
 
Monet leiriläiset ovat kokeneet hyvin vaikeita vaiheita. Monesti minulla on tullut mieleen Raamatun sanat, että särkynyttä ruokoa Jumala ei muserra. Vanhan testamentin ennustuksessa viitataan Vapahtajan olemukseen, joka kantaa särkynyttä ihmistä Henkensä voimalla. Tästä raamatunkohdasta seuraa aina itselleni kysymys: olenko minä omalla toiminnallani ja käyttäytymiselläni musertamassa särkynyttä ruokoa. Sen kysymyksen edessä tunnen pienuuteni.
 
Tämän syksyn leiripäivässä oli kaksi huippukohtaa. Kerron ensiksi ensimmäisestä. Päivän aluksi me kokoonnuimme leirikeskuksen edustalle leirihartauteen. Jumalan sana muistutti meille, että meitä ei ole jätetty yksin tänne maailmaan. Vaikeista asioista kannattaa puhua luotettavalle ystävälle tai läheiselle. Puhuin, että yksinäisyys voi olla joskus niin voimakas ja ahdistava tunne, että sen keskellä ei jaksa etsiä lähipiiristä tukea kysymyksilleen ja ongelmilleen. Apu on kuitenkin tarpeen. Rohkaisin tukeutumaan ammattiauttajaan. Minäkin toimin pappina välillä tällaisessa roolissa. En ole tosin terapeutti enkä lääkäri, mutta pappina haluan asettua kulkemaan hetkeksi toisen rinnalle. Tiedän, että lääkäri, terapeutti tai muu ammattiauttaja toimivat omalla identiteetillään matkakumppaneina. Meillä on oma tehtävämme ihmisen hyvinvoinnin tukemisessa.
 
Minua puhuttelivat  kertomukset toipumiskokemuksista. Mietin niiden päivien ja hetkien merkitystä, kun ihminen alkaa nähdä valoa tunnelin päässä. Kertomuksissa tuli esille pysähtymisen ja kuuntelemisen merkitys. Siinä on meillä kaikille kutsumustehtävää.
 
Muistan erään tilanteen vuosien takaa, jossa tarvittiin tukea ja olkapäätä. Seurasin sivusta, kun erään kärsivän ihmisen luokse asteli tuttu naapurin mies, joka sanoi hiljaisella äänellä: ”En osaa sanoa tilanteeseesi oikein mitään, mutta minulle tuli tunne, että haluan olla rinnallasi tässä elämänvaiheessasi.” Ihailin jäyhän, suomalaisen miehen rehellisyyttä kuunnella omantuntonsa ääntä. Autettava tuli autetuksi aidolla lähimmäisenrakkaudella.
 
Leiripäivän toinen huippukohta oli hattujaiset. Termi tulee Suojarinteen lapset -lastenkirjasta. Siinä kerrotaan lapsista, jotka leikkivät vanhoilla hatuilla järjestäen niiden avulla hattujuhlat. Meidän leirillä hattujaiset järjestettiin siten, että leirillä olevat seurakunnan työntekijät puettiin vanhoihin hattuihin ja esiteltiin hattujen avulla leiriläisille.
 
Itselläni oli isoisäni vanha hevosmieslakki. Kerroin, että isovanhempani olivat kotoisin Kuusamon Tavajärveltä. He olivat pienviljelijöitä. Toinen pappimme puettiin cowboy-hattuun. Hän paljasti myöhemmin, että hänen lapsuudenkotinsa oli pientila Taivalkosken Tyrävaarasta. Hattujen avulla kurkistettiin taustoihin ja juuriin. Minusta tuntui, että leiriläiset kokivat arvokkaana sen, että me työntekijät kerroimme syvemmin itsestämme.
 
Mielemme terveyttä hoidamme parhaiten kohtaamisten kautta. Kohtaamisiin liittyy aina luottamuksen ulottuvuus. Luotettavassa ilmapiirissä voidaan puhua kaikkein kipeimmistäkin asioista. Kristuksen armo ja anteeksiantamus saavat olla voimana niissäkin hetkissä.  
 

Vanhemmat

Uudemmat

Matti Kinnunen

Olen 46-vuotias pappi pohjoisesta, Iistä. Toimin Iin seurakunnassa kasvatuksesta vastaavana kappalaisena. Toinen vielä mieluisempi tehtäväni on kasvattaa vaimoni kanssa kymmentä lastamme. Vapaa-ajalla minut näkee usein lenkkarit tai sukset jalassa. Ihmisten kohtaaminen on minulle läheistä ja tärkeää. Laulaminen on myös tapani purkaa tuntemuksiani. Joskus teen lauluja itsekin johonkin elämäntilanteeseen.

Matti Kinnunen

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi