Tiistai 25.6.2019
"
Joka rakastaa rahaa, ei saa sitä kyllin, eikä se, joka rakastaa rikkautta, saa voittoa tarpeekseen. Tämäkin on turhuutta. Saarn. 5:9

Mitä toimittaja saa sanoa?

3.4.2014 09:05 | Pekka Lassila
Lestadiolaismies kolaroi kansanedustajan autoa. Lestadiolaisyrittäjä irtisanoi ulkomaalaistaustaisen työntekijän. Lestadiolaisopettaja poisti oppilaan uskontotunnilta.
 
Nuo ensimmäisen kappaleen virkkeet ovat kuviteltuja lehtiotsikoita. Keksin ne itse. Ne eivät siis ole oikeita, julkaistuja otsikoita. Lauseissa puhutaan anonyymistä oppilaasta, ulkomaalaisesta ihmisestä, luottamustointa hoitavasta henkilöstä – ja ihmisestä, jolla on uskonnollinen vakaumus.
 
Journalistinen tiedonvälitys perustuu sananvapauteen, oikeuteen ilmaista ja vastaanottaa tietoa. Sananvapaus on demokratian yksi peruselementti. Ihan kaikkea ei kuitenkaan voi julkisesti sanoa. Joihinkin tehtäviin liittyvän vaitiolovelvollisuuden, oikeusistuimen salassapitopäätösten ja pörssisäännösten lisäksi tietojen julkaisemista rajoittaa yksilönsuoja. Yksilönsuoja on tarkoitettu suojelemaan kansalaisten yksityisyyttä.
 
Journalistin ohjeiden mukaan ”etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti”. Journalistin ohjeet toimivat alan eettisenä ohjeistona, ne eivät ole lakitekstiä.
 
Lain mukaan uskonnollinen vakaumus on terveystietojen kaltainen ”arkaluontoinen henkilötieto”, joka kuuluu yksityisyyden piiriin. Yksityisyyden piiriin kuuluvan tiedon saa julkaista vain, jos seuraavat kolme ehtoa täyttyvät: henkilö toimii julkisessa tehtävässä tai virassa tai vastaavassa asemassa ja tieto vaikuttaa toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä ja tiedolla on merkitystä yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
 
Jos ensimmäisessä kappaleessa olevat otsikot olisi julkaistu, olisivatko ne kunnioittaneet yksilönsuojaa? Olisiko niissä noudatettu journalistin ohjeita? Kansanedustaja toimii julkisessa luottamustoimessa, joten hänen yksilönsuojansa ei ole yhtä tiukka kuin rivikansalaisella. Jotkut kansanedustajan yksityiselämän asiat voivat vaikuttaa luottamustoimen hoitoon. Maininta ulkomaalaistaustasta jättää kansallisuuden ja etnisen alkuperän avoimeksi.
 
Viittaus lestadiolaisuuteen määrittää henkilön tiettyyn kansanryhmään kuuluvaksi, se paljastaa arkaluonteisen henkilötiedon, uskonnollisen vakaumuksen. Jokaisessa esimerkkiotsikossani kerrotaan, että lestadiolaistaustainen henkilö on tehnyt jonkin teon, joka ainakin pintapuolisesti katsoen vaikuttaa kielteiseltä. Näin yhdistetään negatiivisia merkityksiä tähän uskonnolliseen vakaumukseen. Siihen, miten lukijat otsikot tulkitsevat, vaikuttaa myös heidän oma kokemuksensa lestadiolaisista.
 
Olen kokenut, että lestadiolaisuus saa mediassa usein sellaisia merkityksiä, joita en tunnista. Minulle vaikeinta on tunnistaa lestadiolaisuudesta mielikuva tiukan kurin ja keskinäisen valvonnan alla elävänä joukkona. Itse koen, että saan uskoa vapaasti, ilman minkäänlaista painostusta tai vallankäyttöä.
 
Jotain tuttua noissa keksimissäni otsikoissa on. Otsikoita, joissa viitataan lestadiolaisuuteen, esiintyy mediassa. Se, kuinka asiaankuuluvaa tämä viittaaminen on, vaihtelee. Joissakin asiayhteyksissä viittaaminen on perusteltua, joissakin otsikoissa kyseisen henkilötiedon maininta voi olla tarkoitushakuista. Kaikilla yksittäisten ihmisten epäonnistumisilla tai rikkeillä ei ole laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Lestadiolaisotsikot kiinnostavat ja herättävät tunteita – tämä voi olla yksi syy lestadiolaisotsikoihin erityisesti verkkouutisoinnissa, jossa palvelun tuotto perustuu otsikoiden klikkauksiin.
 
On tärkeää, että media tuntee vastuunsa ja tiedostaa, että vakaumuksen perusteeton mainitseminen murtaa yksityisyyden suojaa, voi tehdä henkilön tunnistettavaksi ja jopa tuhota henkilön elämän. Uskonnollisen vakaumuksen mainitseminen voi myös vaikuttaa lukijoiden mielikuviin niin, että yksittäisen ihmisen käyttäytyminen yleistetään koko uskonyhteisön käyttäytymiseksi.
 
Vanhoillislestadiolainen uskonyhteisö näyttäytyy kaksituhatluvun mediassa usein viallisena, vanhanaikaisena ja ahtaana. Siinä media on oikeassa, että vanhoillislestadiolaiset ovat syntisiä ihmisiä ja kulkevat vanhoissa jalanjäljissä. Edelleen kuitenkin sydämen uskon omistaja saa kokea ihmeen: usko antaa rauhan, vapauden ja ilon Pyhässä Hengessä.
 

Vanhemmat

Uudemmat

Pekka Lassila

Opiskeluaikana aloitimme vaimoni kanssa tyhjästä. Nyt meillä on kahdeksan aikuista lasta, vävyjä, miniöitä ja lastenlapsia ja olemme jälleen kahden. Vapaa-aikana matkustelemme kotimaassa ja ulkomailla. Viihdyn vesillä ja luonnossa. Luen mielelläni kaunokirjallisuutta, historiaa ja tarinoita. Työskentelen kuvaajana, kirjoittajana sekä kouluttajana media-alalla ja viestinnän parissa. 

Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa, lukeminen ei. Jos tekstini herätti ajatuksen tai mielikuvan, jonka haluat jakaa kanssani, osoitteeni on pekka.lassila@me.com

 

Pekka Lassila

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi