Maanantai 24.6.2019
"
Jumala lunastaa minut, hän tempaa minut tuonelan otteesta. Ps. 49:16

Mihin ystävyys jäi?

14.2.2016 06:54 | Pekka Lassila
Luin tutkimuksesta, jonka mukaan sosiaalisen median kavereista vain hyvin pieni osa on todella sinusta ja kuulumisistasi kiinnostunut. Riippumatta siitä, onko kavereita kymmenen, sata tai tuhat, vain muutama välittäisi ja haluaisi auttaa, jos joutuisit vaikeuksiin.

On monentasoista ystävyyttä, pitkää ja lyhyttä, kestävää ja haurasta. Ystävyys voi syntyä yhteisen elämäntilanteen, harrastuksen, opiskelun, työn tai muun yhdistävän tekijän kautta. Perheiden välinen ystävyys voi rakentua sukulaisuuden, lasten tai jommankumman puolison kaveruuden pohjalle. Samankaltainen elämänkatsomus edesauttaa ystävyyttä, vaikka se ei välttämättä synnytä läheistä ystävyyttä.

Ystävyys elää ja muuttuu elämäntilanteiden mukaan. Joskus ystävyys kestää läpi elämän, joskus läheinenkin ystävyys kuihtuu pelkkään pään nyökkäys -tervehdykseen, vuotuiseen joulukortin vaihtamiseen tai passiiviseen kaveri-statukseen sosiaalisessa mediassa. On ystäviä, jotka jossain elämäntilanteessa ovat olleet merkittävä ilo, tuki ja apu, mutta toisessa elämänvaiheessa yhteisiä asioita tuntuu olevan vähän. Mihin ystävyys jää?

Arkipäivän elämä ei välttämättä suju niin kuin toivoisi. Tulee vastoinkäymisiä ja pettymyksiä. Oma taival voi alkaa tuntua haalealta ystävien oletetun menestyksen rinnalla. Rakkauden kaksoiskäskyn toinen osa käsittelee suhdetta lähimmäiseen: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Osaansa tyytymättömällä tai pettyneellä omanarvontunnolla on vaikeaa rakastaa itseä, saati lähimmäistä. Mieli voi värittyä harmaaksi: ”Kun meillä on vaan tällaista arkista, kun minä olen tämmöinen epäonnistunut.”

Joskus, tosin harvemmin, elämä voi tempautua sellaiseen myötämäkeen, että vanhat ystävät eivät pysy kannoilla. Tai eteen voi avautua uusi, leveämpi väylä. Päivät täyttyvät uusista asioista, tavoitteista ja ihmisistä. Kaikki entinen voi näyttää vaatimattomalta, pieneltä ja yksinkertaiselta. Omassa mielessä arvottomaksi käyneelle ystävyydelle ei välttämättä riitä aikaa, halua eikä mielenkiintoa.

Petollisuus, pahat sanat, loukkaava käytös tai muu sopimaton teko rikkovat ystävyyttä. Ystävyys voi myös haaleta, vaikka erimielisyydet tai pettymykset eivät olisi sitä tukahduttaneet. Yhteiset asiat vain hiipuvat. Ajatellaan, että kemiamme eivät kohtaa, elämme erilaista arkipäivää tai ajatuksemme, toiveemme ja asenteemme ovat erilaisia. Joskus yhteydenpito harvenee toispuoleisesti. Kunpa silloin osaisimme yhdessä keskustella, mitä ystävyydellemme kuuluu.
 
Muistan jo edesmennyttä, läheistä ystävää, joka usein erotessamme kysyi:

– Eihän meidän välille jää mitään kannetta puolin tai toisin?

Yksinkertaisella tavalla hän madalsi puhumisen ja sopimisen kynnystä, jos oli tietämättään loukannut tai itse jäänyt jotain sanomistani tai tekemistäni miettimään.

Todellinen ystävyys kasvaa keskinäisen arvostuksen ja luottamuksen maaperällä. Se saa kasvuvoimaa avoimuudesta, vilpittömyydestä ja anteeksi antamisesta, ei niinkään yhteisistä mielenkiinnon kohteista, samanlaisesta elämäntilanteesta tai elämänpiiristä. Hyvää ystävyyttä kannattaa vaalia. Se kantaa yli karikoiden ja tuulisten taipaleiden, tasoittaa tietä.

Vanhemmat

Uudemmat

Pekka Lassila

Opiskeluaikana aloitimme vaimoni kanssa tyhjästä. Nyt meillä on kahdeksan aikuista lasta, vävyjä, miniöitä ja lastenlapsia ja olemme jälleen kahden. Vapaa-aikana matkustelemme kotimaassa ja ulkomailla. Viihdyn vesillä ja luonnossa. Luen mielelläni kaunokirjallisuutta, historiaa ja tarinoita. Työskentelen kuvaajana, kirjoittajana sekä kouluttajana media-alalla ja viestinnän parissa. 

Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa, lukeminen ei. Jos tekstini herätti ajatuksen tai mielikuvan, jonka haluat jakaa kanssani, osoitteeni on pekka.lassila@me.com

 

Pekka Lassila

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi