Tiistai 19.2.2019
"
Sillä minä olen Herra, minun tekoni maan päällä ovat uskollisuuden, oikeuden ja vanhurskauden tekoja. Niitä minä tahdon myös teiltä, sanoo Herra. Jer. 9:23

Ei kaikki kirjoitettu ole totta

14.3.2016 06:46 | Pekka Lassila
Kaksikymmentä päätoimittajaa julkisti maaliskuun alussa kannanoton luotettavamman median puolesta. Eikö siis kaikki media olekaan luotettavaa? Eikö kaikki uutisena julkisesti kerrottu olekaan totta? Mikä on se valemedia, josta päätoimittajat ovat kovin huolissaan? Ja mikä päätoimittaja on sanomaan mitään toisten luotettavuudesta?

Sanoma- ja aikakauslehtien, radion, television ja niiden verkkosivujen uutisia tuottaa joukko media-alan tai yhteiskunnallisen koulutuksen hankkineita toimittajia, joita ohjaa työssään journalistinen etiikka. Toimittaja tutustuu työssään yhteiskuntaan hyvin laaja-alaisesti ja kykenee parhaimmillaan hahmottamaan selkeästi isoja kokonaisuuksia omalta seuranta-alueeltaan. Isoissa toimituksissa ja erikoisjulkaisuissa toimittajat voivat keskittyä politiikkaan, talouteen, urheiluun, terveyteen, kulttuuriin, viihteeseen, tieteeseen tai kirkollisiin asioihin ja uskontoon. Pienen paikallislehden toimittaja ja verkkolehden uutistoimittaja käsittelevät työssään kaikkia vastaantulevia aihepiirejä.

Toimittajan työ on usein nopeatempoista. Monia toimittajia vaivaa huoli siitä, ettei asioihin ehdi perehtyä riittävästi. Painetulla lehdellä on aikataulunsa, ja verkkolehden julkaisuaikoja mitataan minuuteissa. Toimittaja voi työpäivänsä aikana käsitellä useita eri aihepiirejä. Silti asiat tarkistetaan yleensä vähintään kahdesta eri lähteestä, suoria sitaatteja ja kokonaisia juttuja lähetetään lähdehenkilöille tarkistettavaksi ja otsikointia ja jutun näkökulmaa hiotaan toimituksen uutiskokouksissa. Taustatietojen hankinta on olennainen osa toimittajan työtä.

Päätoimittaja vastaa johtamansa median linjasta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Nopeutuvien laajakaistojen ja kätevien älypuhelinten, tablettien ja läppäreiden aikana painettujen lehtien lukijamäärät laskevat. Internetin maailmassa maksullinen lehden tilaus jää helposti toiseksi ilmaisen tarjonnan rinnalla. Taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen ja korkean journalistisen tason ja toimintakyvyn säilyttäminen on entistä haastavampaa internetin kirjavan tarjonnan rinnalla.

Internetin ja sosiaalisen median aikana jokaisen on mahdollista saada äänensä kuuluviin. Osa julkaisijoista jää hyvin pienen piirin lukemistoksi, osa taas leviää sosiaalisen median välityksellä nopeasti. Vapaa julkaisukanava tarjoaa kätevän mahdollisuuden oman, tarkoitushakuisenkin viestin levittämiseksi. Kaikki uutissivustoilta näyttävät sivut eivät perustu journalistiseen työtapaan ja etiikkaan. Taloudellisen ja yhteiskunnallisen epävarmuuden aikana epäluottamusta, pelkoa ja jopa vihaa voidaan lietsoa tietoisesti yksipuolisen, jopa valheisiin perustuvan viestinnän avulla.

Millaisia uutisia selaamme päivän mittaan puhelimistamme ja tietokoneen ruudulta? Minkälaisia sisältöpalveluja käytämme? Luemmeko vain toisten jakamia uutisia? Kuinka usein tarkistamme, kuka uutisen tai tiedon julkaisee, jakaa ja kustantaa ja mikä voisi olla julkaisemisen motiivi? Onko julkaisun takana vastuunsa kantava, moraalisesti kestävä taho? Perustuuko tieto luotettavaan tutkimukseen ja todellisiin havaintoihin vai ovatko taustalla huhupuheet tai selvä tarkoitushakuisuus? Onko tieto yksipuolinen vai onko kaikille asianosaisille annettu mahdollisuus kommentoida aihetta?

Professori Esko Valtaoja luonnehti Ylen helmikuisessa haastattelussa sosiaalista mediaa kylän kaivolla juoruamiseksi: ”On alettu kuvitella, että se viimeisin tieto löytyy somesta. Loppujen lopuksi se ei ole muuta kuin kylän kaivolla juoruamista. Todellisen tiedon, uuden asian suhde hömpötykseen on kovin vähäinen.”

Samassa haastattelussa professori arvioi, että viidesosa ihmisistä uskoo mitä tahansa. Jonkin verran sosiaalista mediaa ja lehtijuttujen kommentointia seuraavana minun on helppo uskoa professorin väite. Internetin maailmasta Valtaoja kommentoi näin: ”Itse internet on kuin loputon tiedon valtameri, mutta se on hyvin, hyvin roskainen paikka.” Lähdekritiikkiä siis tarvitaan. Se on keskeinen osa meidän jokaisen medialukutaitoa.

Perinteisessä mediassa päätoimittaja on moraalisessa vastuussa lukijoilleen. Hän vastaa uutisoinnin luotettavuudesta ja kantaa juridisen vastuun, jos julkaistu sisältö johtaa syytteeseen. Kuka vastaa sellaisen tiedon oikeellisuudesta, joka jaetaan ilman juridista ja journalistista vastuuta, ilman yksiselitteistä tietoa uutisen alkuperästä, lähteestä, asiayhteydestä ja julkaisijasta?

Vanhemmat

Uudemmat

Pekka Lassila

Opiskeluaikana aloitimme vaimoni kanssa tyhjästä. Nyt meillä on kahdeksan aikuista lasta, vävyjä, miniöitä ja lastenlapsia ja olemme jälleen kahden. Vapaa-aikana matkustelemme kotimaassa ja ulkomailla. Viihdyn vesillä ja luonnossa. Luen mielelläni kaunokirjallisuutta, historiaa ja tarinoita. Työskentelen kuvaajana, kirjoittajana sekä kouluttajana media-alalla ja viestinnän parissa. 

Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa, lukeminen ei. Jos tekstini herätti ajatuksen tai mielikuvan, jonka haluat jakaa kanssani, osoitteeni on pekka.lassila@me.com

 

Pekka Lassila

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi