Sunnuntai 18.11.2018
"
"Sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä. Niin kuin kävi Nooan päivinä, niin on käyvä silloinkin, kun Ihmisen Poika tulee." Matt. 24:36-37

Elämän eväitä

3.8.2014 07:05 | Pekka Lassila
Lestadiolaisessa yhteisössä varttunut ja vakaumuksestaan luopunut ystäväni kertoi kantavansa masennukseen johtaneita muistoja lapsuus- ja nuoruusajastaan. Hän kysyi, tekivätkö hänen vanhempansa oikein, kun hillitsivät hänen mielihalujaan ja uteliaisuuttaan esimerkiksi kevyen viihteen osalta. Tai oliko oikein viedä häntä seuroihin ja pyhäkouluun, kun hän ei lapsena voinut aikuisiin nähden tasavertaisesti ilmaista mielipidettään niihin osallistumisesta.

Elämme aikaa, jossa kysellään vastuun perään ja osoitellaan syyllisiä. Kenen syy, kuka on vastuussa? Joskus vanhemmat, jotka havaittuaan lapsella vatsataudin tai vesirokon, miettivät ensisijaisesti, mistä lapsi on taudin saanut. Tilannetta ja erityisesti sairastunutta lasta helpottaisi enemmän, jos voimavarat käytettäisiin ensiapuun ja taudin hoitamiseen. Jos auto sammuu yllättäen maantielle, ei ole järkevää jäädä keskelle tietä moittimaan auton myyjää, maahantuojaa tai valmistajaa. Jos auto ei pian käynnisty, kannattaa tilata hinausauto.

Kun minä ja ystäväni olimme lapsia, vapaa kasvatus nousi muotiin. Nyt tavoitellaan arvovapaata kasvatusta. Äärimmilleen vietynä arvovapaassa kasvatuksessa lapselle ei saa kertoa, miten hänen vanhempansa tai opettajansa arvottavat ympäröivää maailmaa, mihin, miten ja miksi uskovat. Ajatellaan, että lapsi saa kokeilla ja etsiä, muodostaa itse käsityksenä itsestään ja maailmasta. Voi kysyä, mitkä ovat seuraukset, jos lapsi joutuu tekemään sellaisia valintoja ja päätöksiä, joihin hänellä ei vielä ole riittäviä edellytyksiä.

Moni kolmikymppinen tarkastelee omaa lapsuuttaan ja miettii, millaisia eväitä se tarjosi. Joku kokee perheensä elämän olleen liian ohjaavaa, rajoittunutta tai muuten epäonnistunutta.

Minun on vaikea uskoa, että yksikään isä tai äiti ohjaisi lapsensa tahallaan tai ilkeyttään sellaisiin valintoihin, jotka traumatisoivat ja johtavat masennukseen. Jokainen vastuullinen vanhempi pyrkii tarjoamaan lapselleen turvallisen lapsuuden ja parhaat mahdolliset eväät elämää varten, vaikka voikin kokea tehtävässä joskus neuvottomuutta ja riittämättömyyttä. Tilanne voi olla toinen, jos vanhemmat tai jompikumpi vanhemmista ei kykene kantamaan vastuutaan.

Vanhemmat hoitavat kasvatustehtäväänsä omassa elämäntilanteessaan ja omalla persoonallaan kunkin ajan ihanteiden, periaatteiden ja käytäntöjen mukaan. Käsitys parhaista eväistä vaihtelee aatesuunnan, vakaumuksen ja maailmankatsomuksen mukaan. Jumalaan uskovat vanhemmat perustavat kasvatustyönsä kristilliseen opetukseen ja toivovat lastensa säilyttävän lapsuuden uskonsa.

Lapsuudenkodista, koulusta ja kaveripiiristä kertyvät ne alkueväät, joiden varassa vartutaan itsenäiseen elämään. Meillä kaikilla on vähän erilaiset eväät. On viisasta tutkia saamiaan eväitä, makustella niitä ja asetella, kuinka käyttäisi eväät elämänsä vahvistukseksi. Pohtia, että nämä ovat minun evääni, minun perustukseni – rikkauteni tai ehkä taakkani. Näille minä rakennan, vaikka kulkisinkin erilaisia polkuja. On hyvä muistaa, että kaikki se, mitä elämässäni juuri nyt koen, ei ehkä liitykään lapsuuteeni. Arvokasta olisi, että lapset ja vanhemmat voisivat arvostaa ja kunnioittaa toisiaan riippumatta siitä, millaisia valintoja elämässään tekevät.

Vanhemmat

Uudemmat

Pekka Lassila

Opiskeluaikana aloitimme vaimoni kanssa tyhjästä. Nyt meillä on kahdeksan aikuista lasta, vävyjä, miniöitä ja lastenlapsia ja olemme jälleen kahden. Vapaa-aikana matkustelemme kotimaassa ja ulkomailla. Viihdyn vesillä ja luonnossa. Luen mielelläni kaunokirjallisuutta, historiaa ja tarinoita. Työskentelen kuvaajana, kirjoittajana sekä kouluttajana media-alalla ja viestinnän parissa. 

Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa, lukeminen ei. Jos tekstini herätti ajatuksen tai mielikuvan, jonka haluat jakaa kanssani, osoitteeni on pekka.lassila@me.com

 

Pekka Lassila

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi