Perjantai 22.2.2019
"
Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voimani. Ps. 18:2

​Ystävä tietämättään

7.1.2015 06:59 | Pekka Lassila
Ajoimme perjantai-iltana muuttokuorman vieraan suurkaupungin opiskelija-asuntoon. Lauantai kului siivotessa ja asuntoa sisustaessa. Sunnuntaiaamuna, kun olimme vielä vuoteessa, soi ovikello. Meille entuudestaan tuntematon eläkeikäinen täti astui ovesta sisään, toivotti meidät tervetulleiksi paikkakunnalle ja istui vieraanamme koko päivän, kunnes illalla hyvästelimme bussipysäkillä seuramatkan jälkeen. Emme olleetkaan yksin suuressa kaupungissa.
 
Kävelin pitkin lentokoneen käytävää ja etsin sopivaa istuinpaikkaa reilun tunnin kestävälle lennolle. Olin työmatkalla ja palaisin illalla takaisin kotiin. Koneen keskivaiheilla tuttu perheenisä kiinnitti turvavyötä ikkunapaikalla. Tervehdimme. Viereinen istuin oli vapaana, ja asetuin siihen.
 
Puhuimme meneillään olevista työasioistamme. Hyväntuulinen tuttava kertoi vaihtaneensa työpaikkaa, mutta palanneensa saman tien  takaisin entiseen tehtäväänsä. Ihmettelin, mikä sai mielen niin pian muuttumaan, eikö työpaikka vastannut odotuksia.
 
– Se oli kyllä kiinnostava tehtävä. Olisin mielelläni siellä työskennellyt, tuttava kertoi hymyillen.
– Ensimmäisinä päivinä minun piti täyttää henkilötietolomake. Siinä kysyttiin myös perheestä ja harrastuksista. Lapsia varten oli varattu kaksi saraketta. Kirjoitin loput kahdeksan lomakkeen kääntöpuolelle. Seuraavana päivänä kuulin, etten oikein sovi yrityksen profiiliin.
– No jopa! Mitä sitten tapahtui?
– Palasin entiseen työpaikkaani. Ottivat mielellään takaisin. Siellä voin olla vapaasti oma itseni.

Olin kasvavan perheen nuori isä, työurani oli alussa. Mietin usein tulevaisuutta ja toimeentuloa, mietin Jumalan tarkoitusta ja suunnitelmaa perheemme elämään. Miten säilytän uskoni ja luottamukseni Jumalaan ympäristön paineessa. En tuntenut itseäni vahvaksi. Tulevaisuus pelotti. Ja nyt vieressäni istuva vanhempi perheenisä kertoi leppoisasti vaikean kuuloisesta tilanteestaan kuin olisi unohtanut solmion kotiinsa tai asentanut vaipan lapselle väärin päin. Kuin pikkujutusta.

Pari vuotta sitten jäin yllättäen työttömäksi, ja huoli tulevaisuudesta painoi raskaasti mieltäni. Kirjoitin elämäntilanteestani kertovassa tekstissä ystävästä, joka tuossa tilanteessa vei minut retkelle talviseen saaristoon ja kuinka retki virkisti mieltäni ja käynnisti uuden vaiheen työelämässäni.
 
– Enpä tiennyt, että se retki oli sinulle niin merkittävä, ystävä ihmetteli, kun myöhemmin oli lukenut kirjoitukseni.
– Minullakin oli silloin vähän työtä. Mehän vaan käveltiin siellä pakkasessa ja lumessa.

Todellinen ystävä on sellainen lähimmäinen, joka pyyteettömästi ja jopa tietämättään tukee, nostaa ja kantaa. Todellinen ystävä on kuin lentokoneessa istunut perheenisä. Hän hämmästyi, kun vuosikymmeniä myöhemmin kerroin hänen omalla tarinallaan minua vahvistaneen. Tai kuin mies, joka vei minut mukaansa saaristoon talviselle mökintarkistusmatkalle. Tai kuin täti, joka näytti meille lämpimän kodin suuressa kaupungissa. 

Vanhemmat

Uudemmat

Pekka Lassila

Opiskeluaikana aloitimme vaimoni kanssa tyhjästä. Nyt meillä on kahdeksan aikuista lasta, vävyjä, miniöitä ja lastenlapsia ja olemme jälleen kahden. Vapaa-aikana matkustelemme kotimaassa ja ulkomailla. Viihdyn vesillä ja luonnossa. Luen mielelläni kaunokirjallisuutta, historiaa ja tarinoita. Työskentelen kuvaajana, kirjoittajana sekä kouluttajana media-alalla ja viestinnän parissa. 

Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa, lukeminen ei. Jos tekstini herätti ajatuksen tai mielikuvan, jonka haluat jakaa kanssani, osoitteeni on pekka.lassila@me.com

 

Pekka Lassila

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi