Maanantai 18.2.2019
"
Minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi. Minä laulan kiitosta Herralle, hän pitää minusta huolen. Ps. 13:6

Arkun päästä nähtyä

8.10.2014 06:51 | Pekka Tuomikoski
Rohkaisen poikia tekemään läksyt ja ottamaan välipalan. Laitan kotioven kiinni ja hyppään autoon. Se on kuin aikakone, joka vie minut reilussa puolessa tunnissa 1700-luvun kirkkoon ja ikuisten asioiden äärelle. Matkalla mieli tyyntyy ja kaikki tuntuu selkeältä.

Virren loputtua kävelen arkun päähän. Olen keskustellut omaisten kanssa ja minulle on muodostunut kuva vainajan elämästä. Tarjoan omaisille Jumalan sanaa ja rukousta sekä vähän puhetta lohdutukseksi. Tunnen heitä kohtaan lämpimiä ajatuksia. On kova paikka saatella rakas läheinen haudan lepoon. Jo kukkalaitteen laskeminen voi olla vaikeaa. Hankaliakaan tunteita ei tarvitse hävetä.

En ole kohdannut yhtään ihmistä, jonka elämä ei jollakin tavoin olisi minua koskettanut. Jokaisen elämä on yhtä arvokas.

Näillä kulmilla on veisattu satoja vuosia. Jo ennen Suomen itsenäisyyttä. On eletty Ruotsin ja Venäjän vallan alla. Uusia ihmisiä on syntynyt, uusia aikoja tullut, sukupolvet ovat seuranneet toisiaan. Jokaiseen elämään on yleensä ehtinyt mahtua sekä iloa että surua. Veisuu ei ole loppunut missään vaiheessa. Melkoisen monta sukupolvea on mennyt hautaan.

Omaiset saattelevat vuorollaan jokaisen haudan lepoon. Paitsi. Tämän sanan olemme joutuneet ottamaan käyttöön vasta viime aikoina: Paitsi – jos pois nukkuneella ei ole ollutkaan omaisia. Tämän ajan valitettava ilmiö on yksinäisyys. Sukujuurten katkeamisen lisäksi valitettavan moni lähellämme oleva ihminen on unohtunut myös kyläläisiltä, tuttavilta, työkavereilta… Onneksi on sentään Hän joka muistaa nimeltä meistä aivan jokaisen.

Mietteliäänä kävelemme haudalta muistotilaisuuteen. Puheensorina täyttää huoneen. Ruokailun jälkeen luemme adresseja ja laulamme. Kanttori johtaa laulua. Puhun vielä lyhyesti. Kyläläiset tai tuttavat muistelevat vainajaa.

Aikakoneen kyydissä ajelen kotiin. Väsyttää, mutta tuntuu mukavalta palata kotiin. Ehdin vielä nähdä lapsia, ja yhdessä tarkistamme jotain hankalaa tehtävää. Melkoisen monta tehtävää meillä jokaisella ehtii olla täällä tehtävänä – toistemme rinnalla. 
 

Vanhemmat

Uudemmat

Pekka Tuomikoski

Olen perheenisä Limingasta.

Pekka Tuomikoski

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi