Keskiviikko 23.1.2019
"
Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä. Room. 12:12

Tarvitsenko rohkaisua?

18.11.2015 06:28 | Raili Lampela
"Olen lukenut blogejasi", kertoi minulle tuntematon ihminen yhteisellä ryhmämatkallamme, eikä hän ollut edes ainut. Iloitsin näistä blogituttavuuksista. Oli rohkaisevaa kuulla, että monesti "kivullakin synnytettyjä" tekstejäni luetaan.

Istuin jokin aika sitten aikuisten keskusteluillassa yhdistyksemme toimitalolla. Keskustelun virittämiseksi kuulimme alustuspuheenvuoron aiheesta Rohkaiskaa toisianne. Keskustelussa mainittiin myös Päivämiehen verkkolehden elämänläheiset  blogit, jotka olivat tuoneet tukea ja rohkaisua lukijansa monesti yksinäiseenkin arkeen.

Keskustelua kuunnellessani totesin, kuinka monin eri tavoin itse kukin oli kokenut saaneensa rohkaisua. Liikutuin, kun vakavan sairauden kokenut kertoi, miten vierailut ja sairasvuoteelle välitetyt terveiset olivat rohkaisseet ja virkistäneet. Ison perheen äitiä oli vaikeuksissa rohkaissut jo se, että häneltä kysyttiin, mitä hänelle ja hänen perheelleen kuului. Läheisensä menettäneelle aito ja myötäelävä läsnäolo ja kuuleminen olivat tuoneet lohtua. Rohkaisevan eleen ei tarvitse olla hienoissa sanoissa.

Itse puhuin aidon kuulemisen tärkeydestä. Monesti kärsin itsekin siitä, että olen muka niin kiireinen, etten ehdi kunnolla pysähtyä lähimmäisen kohdalle ja kiinnostua jakamaan hänen elämänsä arkea, huolia tai iloja. Ajattelen, että tämä yksilöllisyyttä sekä pärjäämistä ja selviytymistä korostava aikamme aiheuttaa yksinäisyyttä ja henkistä pahoinvointia. Siksi olisi tärkeää oikeasti pysähtyä kanssaihmisen rinnalle, kysyä, kuulla, ymmärtää ja myötäelää.

Tuo keskusteluilta sai itsenikin tutkailemaan, mistä minä, itsenäistä arkea vuosikymmeniä elänyt ihminen olen löytänyt rohkaisun ja tuen lähteitä. Olenhan joutunut tekemään – vai sanoisinko saanut tehdä – itsenäisesti monia, monia elämänarkeeni liittyviä ratkaisuja. Päätösten tekeminen on ollut joskus helppoa, joskus taas olen tarvinnut suvun ja ystävien apua ratkaisujeni tueksi.

Työurani tein eläväisten murkkuikäisten parissa. Taisin minä joskus tuskaillakin, miten ohjata elämänsä murrosvaiheessa olevia, auktoriteettien rajoja kokeilevia nuoria. Rohkaisua ja jaksamista ammensin kohtaamisista, joissa sattumalta tapasin kouluni entisiä oppilaita. Oli ilo nähdä, että elämä oli kantanut, oli löytynyt oma paikka ja tehtävä. Iloitsin. Koin näin saaneeni kasvatustehtävääni rohkaisua ja tukea.

Olen iloinnut laajasta ystäväpiiristäni. On ollut rikasta kurkistaa eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien ystävieni arkeen ja juhlaan. He ovat rohkaisseet, kun olen sitä tarvinnut. Heidän kanssaan olen jakanut elämääni, niin iloja kuin huoliakin. "Mikään ei ole sattumaa, vaan Jumalan jo ennalta kirjoittamaa suunnitelmaa. Turvallisia, Jumalan siunaamia ja onnellisia päiviä sinulle...", luin taannoin rakkaan ystäväni lähettämää sähköpostiviestiä.

Tällaiset rohkaisevat sanat auttavat jaksamaan ja luottamaan siihen, että elämäni ja tulevat päiväni ovat Taivaan Isän turvallisissa käsissä. Ennen kaikkea tarvitsemme rohkaisua taivastiellä. Tämä muuttuva ja uhkakuvia täynnä oleva aikamme saa helposti epäilemään. ”Sentähden neuvokaat teitänne keskenänne ja rakentakaat toinen toistanne” (1. Tess. 5:11).

Vanhemmat

Uudemmat

Raili Lampela

Olen 63-vuotias siikajokinen itsellinen naisihminen. Elämäntyöni olen tehnyt koulumaailmassa yläkoulu- ja lukioikäisten kanssa ensin äidinkielen lehtorina ja sittemmin rehtorina.

Tällä hetkellä elämääni rytmittävät ja kalenteriani täyttävät lukuisat yhteiskunnalliset luottamustoimet. Päätöksenteossa mukana oleminen on avannut toisenlaisen mielenkiintoisen maailman uusine asioineen ja verkostoineen. Matkustaminen, lukeminen, liikunta ja käsityöt kuuluvat harrastuksiini.

Olen vastannut myöntävästi pyyntöön aloittaa Päivämiehen blogistina. Vaikka olen kirjoittanut paljon erilaisia tekstejä, blogin kirjoittaminen on minulle uutta.

Lukijani, haluan blogissani kertoa omista kokemuksistani, ajatuksistani ja oivalluksistanikin. Voit antaa palautetta email-osoitteeseeni raili.lampela02@gmail.com.

Raili Lampela

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi