Perjantai 27.4.2018
"
Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään. Ps. 126:5-6

Kunpa näkisimme lähimmäisissämme Kristuksen kasvot

26.9.2015 07:14 | Satu Kaikkonen
Kun Spotifystani soi Chopin ja korjaan samalla syksyn ensimmäisiä kokeita, minulla on sohvallani turvallinen olo. Kun avaan verkkolehden ja katson otsikoita pakolaisten tulosta Suomeen ja muualle Eurooppaan, minulle tulee huolestunut olo. Ei siksi, että pakolaiset sinänsä minulle aiheuttaisivat huolta, mutta epätoivon laajuus saa oloni epävarmaksi. 

Viime päivien aikana olen sekä kuullut että lukenut useamman kerran ihmisten mietteitä pakolaiskysymyksestä. Tässä esimerkkinä kaksi tapausta. Ensimmäinen on pätkä keskustelutilanteesta. Eräs keskusteluun osallistunut kertoi, miten joku hänen tuntemansa ihminen oli kohdannut joukon maahanmuuttajanuoria. Tilanne oli ollut ikävä ja tämä kantasuomalainen henkilö oli kokenut tulleensa tilanteessa epäasiallisesti kohdelluksi.

Keskustelukumppaneissani heräsi huolensekainen kysymys: mitä jatkossa tulee tapahtumaan? Tapahtuuko jotakin ikävää, kun ulkomaalaistaustaisen väestön osuus lisääntyy lähellämme? Minä olin hiljaa. En sanonut ääneen sitä, mitä ajattelin mielessäni. Että tapaus oli ikävä, mutta se oli esimerkki nuorten huonosta käytöksestä eikä johtunut siitä, että he ovat eri kulttuurista kotoisin.  

Toinen esimerkki löytyy somesta. Siellä Facebook-kaveri linkitti omille sivuilleen maahanmuuttoon liittyvän, suurta huomiota maailmalla saaneen uutisen. Tämä neutraali linkitys herätti keskustelua, jonka kannanottoja luin sydän kylmänä: mitä jos me kaikki ajattelisimme noin? Pakolaisten tulo lähelle aiheuttaa joissakin ihmisissä torjuntareaktion, jossa ”ne” nähdään pelottavina muukalaisina, jotka ”tuovat mukanaan tauteja ja rikollisuutta”.

Minussa herää monia tunteita: suuttumusta, surua, ahdistusta, levottomuutta, pelkoa… Olen vihainen keskustelijoille siitä, että he mielestäni tuomitsevat pakolaisina maahan saapuvat ihmiset ennakkoluuloisesti. Pelkään, että tällaiset aggressiiviset ilmaukset somessa ovat viesti siitä, että näitä hädän keskeltä saapuneita ei haluta tai pystytä näkemään avuntarvitsijoina. Että he joutuvat kohtaamaan täällä toisenlaisen, mutta yhtä pelottavan maailman. Pelottavan siksi, että kun heidät nähdään uhkana, heitä kohdellaan kuin uhkaa. Ahdistun, kun tajuan, että ollakseni vastuuntuntoinen minun pitäisi ottaa osaa keskusteluun.

Mutta en tee niin. Molemmissa tapauksissa olen tehnyt itse kristittynä väärin: olen sulkenut silmäni, kun jotakin kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Kummassakaan tapauksessa ei aiheutettu mielipahaa kenellekään nimetylle henkilölle. Eiväthän nämä ihmiset, joihin epäilykset, epäluulo ja jopa viha kohdistuivat, tiedä sitä itse. Mutta kun asetan itseni sen kysymyksen eteen, mitä olisin voinut tehdä toisin, tiedän vastauksen. 

Onneksi somessakin on julkaistu myös monia kirjoituksia, joissa muistutetaan velvollisuudestamme auttaa hädässä olevia. Tarvitsemme enemmän lähimmäisenrakkautta. Sellaista, joka ylittää pelon, jota jonkin asian vieraus meissä saattaa aiheuttaa. Kunpa minä ja sinä siis näkisimme Kristuksen kasvot myös niissä lähimmäisissämme, jotka tuntuvat meistä vierailta ja pelottavilta ja jotka ovat saattaneet aiheuttaa meille vaikeita hetkiä.

Vanhemmat

Uudemmat

Satu Kaikkonen

Edustan kasvavaa suomalaista lajityyppiä, yksin eläviä sinkkuja. Päivittäisenä tehtävänäni on opastaa suomalaista nuorisoa oppimaan, vapaalla ollessani yritän harjoitella oikeaa viuluotetta ja lisätä itsekuria kirjojen suhteen. Lapin luonnon avaruudessa etsin toisinaan itseäni ja omaa tahtoani. 

Satu Kaikkonen

Marja-Liisa Vähäsöyrinki

Poikamies

Pienoisromaani Poikamies kertoo Kaalepin arjesta, elämän tarkoituksen etsimisestä ja uskon kamppailusta. Helppolukuinen kirja on huumorilla höystetty. Teos on jatko-osa aiemmin julkaistulle Kaaleppi-romaanille. 

17 €

Alussa oli Sana

Äänite sisältää kamarikuoron esittämiä virsiä ja Siionin lauluja sekä luettuja raamatuntekstejä. Kuoroa johtaa Vesa Linnanmäki, tekstit lukee Matti Kontkanen. Säestyssoittimina ovat sello, huilu ja urut.

24 €

Jukka Palola

Puhetta Jumalalle ja Jumalasta

Kirja on Psalmien kirjan selitysteos, kommentaari, joka avaa psalmien taustoja ja vertailee psalmikäännöksiä. Teos myös valottaa tekstien syntyyn vaikuttaneita historiallisia tapahtumia. 

35 €

Kuv. Vuokko Kraft

Lasten värityskirja

Värityskirja, joka sisältää yli 40 kuvaa eläimistä, kodin puuhista ja seuratilanteista. Osa kuvista on uusia, osa aiemmin Siionin kevät -lehdessä julkaistuja. Kirja on sopivan pienikokokoinen mukaan otettavaksi. 

5 €

Anita Kallio

Koti odottaa asujaansa

Runokirja, jossa käsitellään kotia eri näkökulmista: osana minuutta, kaupunkia, uuden syntymistä ja uskovaisten yhteyttä. Kodin suojaan voi majoittua ihmisen kokoinen epätäydellisyys. Huumorintajuinen kertoja puhuu yhtä lempeästi kimalaisista kuin kalamiehistä kahvitauolla. 

17 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi