Sunnuntai 18.8.2019
"
Jeesus sanoi: "Hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole." Luuk. 16:9

Keskeneräiset kirjaimet

15.3.2016 06:30 | Vilja Paavola
Yksi maailman kiehtovimpia asioita on minusta aina ollut se, kuinka kunkin kielenkäyttäjän sanat tekevät näkyväksi sitä todellisuutta, jossa niiden käyttäjä elää. Samankin kielen puhujilla on käytössään keskenään hyvin erilaiset sanojen varastot.

Usein tietyn varaston sanoja käytetään vain tietyssä tilanteessa. Ei mummoille tavallisesti puhuta snäpistä eikä palavereissa evankeliumista.

Eri kielten välillä ulottuvuuksia on luonnollisesti vielä enemmän. Kulttuurisesti lähellä toisiaan olevia kieliä on helpompi kääntää toisikseen kuin kauempana toisistaan olevia. Suomi ja ruotsi ovat sanojen merkitysten suhteen melkein kuin sisaruksia, vaikka kielet rakenteellisesti ovat hyvinkin erilaisia.

Englannin kanssa haasteita on jo paljon enemmän. Monesti yhtä sanaa puolin ja toisin käännettäessä pitää käyttää monta toisen kielen sanaa selittämään sama asia. Sama haaste on Raamatun lukemisessa ja selittämisessä. Suomi on melkoisen kaukana niistä kielistä ja kulttuureista, joilla Kirjasto on kirjoitettu.

Tuttuja esimerkkejä olisi paljon – jos muistaisimme. Esimerkiksi suomen rakkaus-sana on Raamatun kielessä jaettu kolmeen osaan, agape, filos ja eros. Tai tuttu omatunto-samvete-esimerkki – suomessa sana on yksilö- ja ruotsissa yhteisökeskeinen.

On jännittävä ajatella, millaisen määrän vivahteita maailmasta tavoittaisi kaikilla eri kielillä yhteensä.

Sekin on kieli-ihmiselle jännittävä ja hurjan syvällinen ajatus, että Raamattu tosiaan alkaa: alussa oli Sana. Teologia ja kielitiede tulevat siinä kohtaa lähelle toisiaan, ja syvällä ollessaan kulkevat kauas arkisesta kielenkäytöstä ja ajattelusta.

Itse asiassa monet tieteet taitavat tuuppia suunnilleen samoja pohjimmiltaan avoimeksi jääviä kysymyksiä. Joku saisi myös selittää, miten sanaa tarkoittava kreikan kielen logos ja logiikka liittyvät toisiinsa.

Usko ja tiede joutuvat joskus toistensa kanssa kilpasille, vaikka ei niiden tarvitsisi. Tiede pyrkii omilla keinoillaan selittämään kaiken sen, mihin se suinkin yltää. Tieteen mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin perehtyminen voi jopa tukea uskomista, vaikka en tiedettä uskomisen välineenä uskaltaisikaan ajatella ja markkinoida.

Jos uskoo Jumalan kaikkeuden luojaksi, jää inhimillisin keinoin selvitetty silti aina vajaaksi kokonaisesta todellisuudesta.

Minua ovat kiehtoneet viime vuosina aivoista todennetut peilineuronit, jotka hoksauttavat ihan uutta ihmistenvälisestä kommunikoinnista ja aivojen toiminnasta. Peilineuroneissa oleellista on ymmärtääkseni se, että samassa tilassa olevien ihmisten aivot keskustelevat keskenään syvemmin kuin on aiemmin pystytty osoittamaan.

Tuntuu tosi turvalliselta jättää Luoja kielen ja kaikkien muidenkin hienosyisten ja moniulotteisten kommunikointitapojen keksijäksi. Ne ovat – käsitteitä hiovan tieteenkin – työkaluja, joilla saa aikaan sekä hyvää että sitä toisenlaista, ja läheskään kaikkea emme saa sanoiksi.

Kirjaimet tavoittavat jotakin, kun ne ilmestyvät ruudulle merkityksellisiksi jonoiksi. Kun toinen ihminen lukee ne toiselta ruudulta, ne tavoittavat jotakin taas, jotakin.

* * *

Kiitos tarkkaavaiselle lukijalle täsmennyksestä, keskeneräiset kirjaimet! Johanneksen evankeliumi se on, joka alkaa lauseella "Alussa oli Sana", ja tarkkaan ottaen koko Raamattu alkaa sanoilla "Alussa Jumala loi".

Vanhemmat

Uudemmat

Vilja Paavola

Olen kolmikymppinen keskisuomalainen, joka katselee blogissa elämänpiiriään yhteiskunnallisesta, viestinnällisestä ja ihan vaan inhimillisestä näkökulmasta. 
 
Kommentteja, terveisiä ja palautetta voit laittaa osoitteeseen vilja.paavola@gmail.com.

Vilja Paavola

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi