Lauantai 19.1.2019
"
Muistakaa johtajianne, niitä, jotka julistivat teille Jumalan sanaa. Pitäkää mielessänne, miten he elämänsä elivät, ja ottakaa heidän uskonsa esikuvaksenne. Hepr. 13:7

Keskeneräiset kirjaimet

15.3.2016 06:30 | Vilja Paavola
Yksi maailman kiehtovimpia asioita on minusta aina ollut se, kuinka kunkin kielenkäyttäjän sanat tekevät näkyväksi sitä todellisuutta, jossa niiden käyttäjä elää. Samankin kielen puhujilla on käytössään keskenään hyvin erilaiset sanojen varastot.

Usein tietyn varaston sanoja käytetään vain tietyssä tilanteessa. Ei mummoille tavallisesti puhuta snäpistä eikä palavereissa evankeliumista.

Eri kielten välillä ulottuvuuksia on luonnollisesti vielä enemmän. Kulttuurisesti lähellä toisiaan olevia kieliä on helpompi kääntää toisikseen kuin kauempana toisistaan olevia. Suomi ja ruotsi ovat sanojen merkitysten suhteen melkein kuin sisaruksia, vaikka kielet rakenteellisesti ovat hyvinkin erilaisia.

Englannin kanssa haasteita on jo paljon enemmän. Monesti yhtä sanaa puolin ja toisin käännettäessä pitää käyttää monta toisen kielen sanaa selittämään sama asia. Sama haaste on Raamatun lukemisessa ja selittämisessä. Suomi on melkoisen kaukana niistä kielistä ja kulttuureista, joilla Kirjasto on kirjoitettu.

Tuttuja esimerkkejä olisi paljon – jos muistaisimme. Esimerkiksi suomen rakkaus-sana on Raamatun kielessä jaettu kolmeen osaan, agape, filos ja eros. Tai tuttu omatunto-samvete-esimerkki – suomessa sana on yksilö- ja ruotsissa yhteisökeskeinen.

On jännittävä ajatella, millaisen määrän vivahteita maailmasta tavoittaisi kaikilla eri kielillä yhteensä.

Sekin on kieli-ihmiselle jännittävä ja hurjan syvällinen ajatus, että Raamattu tosiaan alkaa: alussa oli Sana. Teologia ja kielitiede tulevat siinä kohtaa lähelle toisiaan, ja syvällä ollessaan kulkevat kauas arkisesta kielenkäytöstä ja ajattelusta.

Itse asiassa monet tieteet taitavat tuuppia suunnilleen samoja pohjimmiltaan avoimeksi jääviä kysymyksiä. Joku saisi myös selittää, miten sanaa tarkoittava kreikan kielen logos ja logiikka liittyvät toisiinsa.

Usko ja tiede joutuvat joskus toistensa kanssa kilpasille, vaikka ei niiden tarvitsisi. Tiede pyrkii omilla keinoillaan selittämään kaiken sen, mihin se suinkin yltää. Tieteen mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin perehtyminen voi jopa tukea uskomista, vaikka en tiedettä uskomisen välineenä uskaltaisikaan ajatella ja markkinoida.

Jos uskoo Jumalan kaikkeuden luojaksi, jää inhimillisin keinoin selvitetty silti aina vajaaksi kokonaisesta todellisuudesta.

Minua ovat kiehtoneet viime vuosina aivoista todennetut peilineuronit, jotka hoksauttavat ihan uutta ihmistenvälisestä kommunikoinnista ja aivojen toiminnasta. Peilineuroneissa oleellista on ymmärtääkseni se, että samassa tilassa olevien ihmisten aivot keskustelevat keskenään syvemmin kuin on aiemmin pystytty osoittamaan.

Tuntuu tosi turvalliselta jättää Luoja kielen ja kaikkien muidenkin hienosyisten ja moniulotteisten kommunikointitapojen keksijäksi. Ne ovat – käsitteitä hiovan tieteenkin – työkaluja, joilla saa aikaan sekä hyvää että sitä toisenlaista, ja läheskään kaikkea emme saa sanoiksi.

Kirjaimet tavoittavat jotakin, kun ne ilmestyvät ruudulle merkityksellisiksi jonoiksi. Kun toinen ihminen lukee ne toiselta ruudulta, ne tavoittavat jotakin taas, jotakin.

* * *

Kiitos tarkkaavaiselle lukijalle täsmennyksestä, keskeneräiset kirjaimet! Johanneksen evankeliumi se on, joka alkaa lauseella "Alussa oli Sana", ja tarkkaan ottaen koko Raamattu alkaa sanoilla "Alussa Jumala loi".

Vanhemmat

Uudemmat

Vilja Paavola

Olen kolmikymppinen keskisuomalainen, joka katselee blogissa elämänpiiriään yhteiskunnallisesta, viestinnällisestä ja ihan vaan inhimillisestä näkökulmasta. 
 
Kommentteja, terveisiä ja palautetta voit laittaa osoitteeseen vilja.paavola@gmail.com.

Vilja Paavola

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi