Tiistai 15.10.2019
"
Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi kuin pilven, sinun syntisi kuin pilviverhon. Palaa minun luokseni, minä olen lunastanut sinut vapaaksi. Jes. 44:22

Oppimismaassa

18.2.2016 07:07 | Vilja Paavola
Kahdesta sisääntuloaulasta tulvii. Aikuisten ihmisten mukana tulee kaikkea sellaista, mitä aikuisten ihmisten elämässä on.
 
Joku on miettinyt, mitä järkeä on lähteä käyttämään kokonainen viikonloppu opistolla. Joku on saanut tehdä hartiavoimin töitä, että lähtö lastenhoitoineen on saatu järjestymään. Joku on odottanut pitkään pääsevänsä tuttuun opistokotiin hengähtämään. On niitäkin, jotka eivät ole päässeet tulemaan.
 
Maljakoissa on kukkia.
 
Papereihin täytyy kirjoittaa nimi, ammatti ja muuta sellaista, mitä valtio haluaa tietää kurssittautuvista kansalaisistaan. Minä saan avaimet, minulle näytetään luokka ja tarpeelliset kirjautumistunnukset. Keittiössä tuoksuu aina tähän aikaan.
 
Teknologialuokassa avataan koneet.
 
Ei puhuta epämukavuusalueesta. Peloista puhutaan, erilaisista maisemista, ja siitä, ettei oppiminen aina ole kivaa ja helppoa. Puhutaan asenteesta, rohkeudesta, kokeilemisesta ja sinnikkyydestä.
 
Sormet rohkaistuvat vähitellen houkuttelemaan näytöille uudenlaisia asioita. Kurssilaiset oppivat neuvomaan toisiaan. Kansio saadaan jaettua, ja sinne alkaa syntyä yhteistä ymmärrystä.
 
Yksi tietotekniikkakurssilaisistani on päättänyt oppia bloggaamaan. Hän on lukenut satavuotiaasta ruotsalaisnaisesta, jolla on netissä 20 000 tykkääjää. Päättäväisellä harjoittelulla oman blogin pohja saadaan syntymään, ja ensimmäinen postaus tulee valmiiksi kurssin aikana.
 
Jos elinvuosia suodaan, tuoreella bloggarilla on 100-vuotiaana reilun parinkymmenen vuoden verran kirjoittajakokemusta.
 
Avioliiton vuosihuoltoon tulleet kurssilaiset ovat tulleet aivan toisenlaisten kysymysten äärelle. He kulkevat tärkeillä tutkimusretkillä kukin omissa ja kumppaninsa kokemusmaisemissa.
 
Ja opiston opetuskeittiö on täynnä ruuanlaittoon intohimoisen kunnianhimoisesti suhtautuvia vanhempia miehiä – syntyy kermaista kuhafilettä, sienimuhennosta, jotain porosta ja jotain muuta porsaan poskifileistä.
 
Sanaleikkikurssilaiset kääntelevät sanoja. Kamarikuorolaiset hiovat joukkoaan yhteensoivaksi. Yhteisissä kokoontumisissa eri kurssien tunnelmat asettuvat vierekkäin ja tukevat toisiaan. On opittu asenteita, taitoja ja katsomiskulmia.
 
Erityistä tukea tarvitsevien nuorten joukko taitaa opettaa enemmän kuin kukaan opettajista. He tuuppivat muita kurssilaisia paitsi kohti olennaisinta, myös kohti Sitran Uusi koulutus -foorumin loppuslogania, josta toivotaan Suomelle uutta mottoa: “Tehdään Suomesta maa, jossa kaikki rakastavat oppimista!”

Vanhemmat

Uudemmat

Vilja Paavola

Olen kolmikymppinen keskisuomalainen, joka katselee blogissa elämänpiiriään yhteiskunnallisesta, viestinnällisestä ja ihan vaan inhimillisestä näkökulmasta. 
 
Kommentteja, terveisiä ja palautetta voit laittaa osoitteeseen vilja.paavola@gmail.com.

Vilja Paavola

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi