Myrsky ja pelko

21.10.2016 06:04 | Vilja Paavola
Minä ja tuntematon pikkupoika lakkaamme hihkumasta ennätyksiä. Kävelen tarjoilutiskille vähän vinossa, pidän kiinni pylväistä. Kävelen sentään vielä, toiset istuvat, jotkut jo silmät kiinni. Kysyn matkapahoinvointilääkettä. Ei ole.

Kylmäkaappi on kiristetty vetoliinalla kiinni. Jugurtit, limsat ja juustot kolisevat päin ovea ja valuvat alas, kaappi alkaa täyttyä pohjasta päin.
Ihmiset, kymmenen, siirtyvät yksitellen tuoleilta lattialle.

Irtonaiset tuolit liikkuvat lattialla kuin olisivat kevyempiä kuin ovat. Kohta pöydätkin, ne, joita ei ole pultattu lattiaan.

Olen ollut navakassa kelissä ennenkin, kuvittelen itseni nyt purjeveneeseen. Se auttaa vähän. Tavoitan huvipuistotunnelmasta vielä häivähdyksen ennen kuin kaikki vahvuuden tunteet huuhtoutuvat Itämereen.

En näe ystävää, vaikka hän on lähellä. En tiedä missä pikkupoika on.

Istun risti-istunnassa, pidän yökkäyspussia jaloissani, mutta se ei ole pahinta. Pidän kiinni tolpasta, joka heittelehtii aaltojen kulmassa niin, että ikkunoista näkyy vain vettä. Se on sadetta ja aaltoa, joilla ei ole rajaa.

Katto alkaa vuotaa.

Miten äiti ja isä pääsevät kotiini, kun vara-avain on ystävällä, joka on myös täällä?

Alus ei mene ympäri, ei aivan. Se rysähtää kyljelleen aaltojen pohjiin, nousee, taas, taas, taas. Pelko pakenee kokoaan. Havainnoin vain, ei muuta enää.

Ruumassa rysähtää.

Hälytyskello soi.

Sekunnin ajan näen kumarat miehet keulassa.

Heittelemme melkein ympäri.

Alus ei melkein kestä.

Kun olemme selvinneet, pahin kesti kaksikymmentä minuuttia, kokki istuu meidän kanssamme pöydän ääreen ja kiroilee kuin konekivääri.

Sitten hän kattaa ruuat yhteiseen pöytään eikä kenenkään tarvitse maksaa mitään.

Oriveden ABC:llä lööpit kirkuvat Estonian vuosipäivää. Pysähdyn otsikoiden eteen seisomaan. Viiton ystävälle. Kylmä väreily käy kurkusta varpaisiin, samat vedet, sama voima.

Kiitos, että saan elää!

Myöhemmin kuulen, että sijaisalus lähti suoraan telakalle, eikä tule enää niihin vesiin. Kuulen, että alus liikennöi tavallisesti Aurajoessa, että tuulta oli viisi metriä sekunnissa enemmän kuin oli luvattu, että jo luvatun perusteella oli keskustelua kannattaako lähteä. Ruumassa rysähtänyt oli uuni, joka paiskautui päin toista seinää. Ruumassa oli myös reilusti vettä. Muistan, että puolitoista metriä, mutta se tuntuu liian paljolta.

Tiedän kyllä, että matkustajille ei kerrota kaikkea.

Kun seuraavan kerran menen saareen, alus on toinen, kapteeni sama. Pelkään vielä vähän, mutta en halua antaa pelolle valtaa. En halua, että se estää minua menemästä. Haluan käyttää pelkoa päätöksenteon välineenä silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan. Silloin, kun se auttaa varomaan, etten joudu vaaraan.

Niin minä sanon sinulle, joka toivoit pelkoa aiheeksi <3 

Vanhemmat

Uudemmat

Vilja Paavola

Olen kolmikymppinen keskisuomalainen, joka katselee blogissa elämänpiiriään yhteiskunnallisesta, viestinnällisestä ja ihan vaan inhimillisestä näkökulmasta. 
 
Kommentteja, terveisiä ja palautetta voit laittaa osoitteeseen vilja.paavola@gmail.com.

Vilja Paavola

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi