Torstai 23.5.2019
"
Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Joh. 13:34

Onko se tylsää?

9.1.2019 06:43 | Aili Pasanen
Ei tämä nuoruuteni haaveisiin kuulunut – yhden ihmisen koti. Se on kuitenkin kotini, johon on riemukasta aina palata. Tulevaisuuden kuvitelma oli erilainen. Olivatko ne haaveet turhia, kun eivät toteutuneet? Eivät minun mielestäni. Eihän haaveillessa tiedä, mikä toteutuu. Jos kaiken tietäisi ennalta, tuntuisi elämä aika tyhjältä.

Haaveet, matkat vain omassa mielessä, eivät häiritse tai loukkaa ketään, jos ne eivät valtaa arkitodellisuutta ja vie toimintakykyä. Haaveilen vieläkin, mutta haavekuvat ovat elämän myötä muuttuneet. Mielikuvitusmatkoilla, joilla ei tarvita passia, matkalaukkua, rahaa, vapaapäiviä eikä edes matkaseuraa, saa uutta väriä tasaiseen puuduttavaan arkeen.

Toisinaan teen oikeitakin matkoja, pieniä ja suurempia. Mukava muisto on jäänyt yökyläilystä minulle läheisessä perheessä. Paikkani oli aamupalalla keskellä pitkää penkkiä lasten välissä. Pienimmäinen istui sankarina syöttötuolissa pöydän päässä puurolusikkaa heilutellen ja laulellen iloisesti.

– Onpa minun nyt mukava aamukahvia juoda, kun ei tarvitse olla pöydässä yksin, totesin.
– Huiii, eikö se ole ihan tylsää, minua katsoivat pienen tytön ihmettelevät silmät.
– Eikö sinulla ole ketään, kyseli joku pienempi.

Siihen taas kerroin, miten asun.

– Sinä aamukahvilla aivan yksin vain itsesi kanssa, täsmensi ensimmäinen kysyjä.

Kerroin, miten päivääni kuuluvat kaikki ne kodin askareet, jotka tässäkin kodissa tarvitsee tehdä. Kerroin jotain muutakin. Perheenäiti vielä lisäsi, että minulla on mahdollisuus moneen asiaan keltään toiselta kysymättä, kenenkään häiritsemättä.

– Minä ainakin voin joskus tulla sinun luokse yöksi, lupasi kummipoikani.

Monesti ihmettelen ja ihailen äitejä, miten he jaksavat kantaa perheen huolia, kun minäkin tunnen joistakin läheisten asioista niin suurta kipua. Ajattelen kuitenkin, että heillä on äitiyden lahjan tuoma voima ja ilo, näkymä tulevaisuuteen. Luulen, että en selviytyisi niistä monista perhe-elämän haasteista. Taivaan Isä on antanut minulle sopivan osan. Toivon, ettei minusta koskaan tulisi niin itseeni tuijottavaa, etteivät minua toisten ilot, tarpeet ja huolet liikuttaisi. Ne kuuluvat rikkaaseen elämään. 

Perheettömällä on monia vapauksia, tulla ja mennä, hankkia jotain, valita ajankäyttöä. On kyllä rajoituksiakin, ei ihan kaikkea voi tehdä eikä saada, eikä muuten ole haluakaan. Meitä tarvitaan monissa tehtävissä läheistemme keskuudessa, yhteiskunnassa ja kristillisyytemme piirissä. Joskus minusta tuntuu, että olen liian monissa langoissa kiinni. Silloin olisi mukava, kun ei tarvitsisi tulla tyhjään kotiin. Olisi joku, joka kuuntelisi, ymmärtäisi ajatukseni ja tunteeni. Senkin olen kyllä nähnyt, ettei elämänkumppani välttämättä olekaan toisen herkimpien ajatusten ja tunteiden kanssa samoissa maailmoissa.

Olen kokenut, että yksin ollessa omissa ajatuksissa voi avautua aivan uusia näkymiä elämään, jos sitä hiljaisuutta ei hallitse ahdistus. Parhaiten sen koen metsäpolulla tai veden äärellä. Voi sen kokea jossain arkisessä yksitoikkoisessa työssäkin, jota kädet osaavat tehdä ja ajatus saa vapaasti lentää. Tylsästä hetkestä voi tulla rikas, se voi tuoda elämän iloa.

Tuo tylsyyttä ihmettelevä ja kyselevä tyttökin on jo kasvanut. Hän on nuori opiskelija, joka kaipaa monesti omaa rauhaa perheen vilkkaan arjen keskellä.

Sain juuri luettavaksi professori ja filosofi Juha T. Hakalan kirjan Tylsyyden ylistys. Siinä hän pohtii muun muassa nykyihmisen pelkoa kohdata itsensä hetkinä, joina ei paljon tapahdu. Ne hetket antavat kuitenkin tilaa ajatuksille ja luovuudelle. Tylsyyden hetket ovat tarpeellisia kaikenikäisille. Kirjan nimi jo kertoo sen.
 

Uudemmat

Aili Pasanen

Luonto alkaa kotini ikkunan alta Sotkamossa, jossa jo vuosia sitten on koulun kello lakannut minulle soimasta.

Syntymäkaupunkini oli sotien jälkeen Jyväskylä. Äiti ja isä olivat karjalaista syntyperää. Kolme siskoa, yksi pikkuveli ja heidän perheensä ovat minulle rakkaita. Olen saanut muitakin perheitä lähelleni.

Lankakorien sisältö, kirjat, kynä ja pensselit kuljettavat ajatukseni muihin maailmoihin.

Minulle voi antaa palautetta osoitteeseen aili.pasanen@gmail.com

Aili Pasanen

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi