Torstai 18.7.2019
"
Jokainen polvi on notkistuva Herran edessä ja jokainen kieli on ylistävä Jumalaa. Room. 14:11

Arjen enkeleitä

14.2.2019 06:55 | Anne Lindfors
Oletko sinä saanut kohdata enkeleitä?

Ajatukseni kulkevat nyt arkisissa enkeleissä. Rakkaissa ystävissä, jotka ovat kääntäneet keskustelun elämän tärkeimpiin asioihin ja antaneet pyytämättäkin anteeksi.  Ajattelen, että sellainen ystävä ei ole itsestäänselvyys, vaan Taivaan Isältä saatu lahja, josta kannattaa kiittää ja iloita.

Yhtenä aamuna kauan sitten eräs ystäväni laittoi kännykällä viestiä. Hän kertoi, miten oli kipuillut tilanteensa kanssa ja saanut aamuhartautta kuunnellessaan kokea, että juuri häntä muistettiin. Tuosta ilosta hän halusi kertoa, ja siitä luottamuksesta, joka hänessä oli herännyt. Muistan yhä, miten se keskustelu kosketti. Aivan arkisena aamuna jaoimme evankeliumia, saimme tuoda valoa toistemme hämärään.

Joskus sain opiskella ystävän kanssa, joka jälkeenpäin ajatellen oli arkienkeli. Se enkeli muistutti seuroihin lähdöstä silloin, kun opiskelukaverit houkuttelivat pelaamaan biljardia. Samainen ystävä antoi Raamattuun pohjautuvia, viisaita vastauksia, kun eräs opiskelijakaverimme tahtoi kyseenalaistaa uskoamme. Monet keskusteluhetket lujittivat ystävyyttämme ja herättivät ymmärtämään, miten eri elämänvaiheisiin voi saada juuri sopivan tuen.



Kotareissuilla olen usein saanut kokea, että nuotiopuiden palaessa on sydänkin lämmennyt. On istuttu yhdessä juttelemassa ensin arkisemmin, ja sitten kuin huomaamatta on joku alkanut puhella elämän kalleimmista asioista. Erään kerran yksi meistä otti puhelimensa ja laittoi alustuksen kuulumaan. En muista tuosta alustuksesta enää mitään, mutta sen muistan, mitä siinä kuunnellessani koin.

Olimme erilaisia. Jokaisella meistä oli omat särönsä. Mutta jokaisen kivut ja murheet oli jo kauan sitten kannettu. Siihen tarvitsimme muistutusta. Tunsin, että nämä ihmiset oli lahjaksi annettu juuri siihen hetkeen. Jotta muistaisin. Jotta jaksaisin uskoa.

Monia muitakin enkeleitä olen saanut kohdata. Joku on kulkenut vierellä vuosikausia, toinen vain lyhyen hetken. Kaikkia heitä on kuitenkin yhdistänyt yksi ja sama asia. He ovat olleet tienviittoina kohti taivasta.

Nykyisin lähelläni kulkee ihan erityinen enkeli. Sellainen matkaystävä, jonka kanssa olen saanut kokea yhden tärkeimmistä asioista. Sen, että rakkaus vahvistuu ja syventyy myös anteeksiannon kautta. Tiedätkö sen tunteen? Sen, kun on jollain tavalla loukannut toista tai tehnyt jotain muuta väärää – ja sitten tuo ihminen vetääkin lähelleen ja siunaa kaiken anteeksi. Rakastaa ehjäksi. Siinä hetkessä tuo rakas ihminen on maailman kaunein ja ihmeellisin.

On vierelleni annettu pikkuisiakin enkeleitä. Sellaisia, jotka ovat havahduttaneet arjen kiireiden keskeltä ja avanneet tärkeämpää pohdittavaa.

Arjen haastavuus on loppunut, kun metrinmittainen on valaissut päivää ihastelemalla: "Oikeesti Jeesus kuulee astianpesunkin äänen. Ja sen kun kääntää sivuja. Ja heinäsirkan äänen." Ja joskus kesken pukemisrumban olen saanut yllättäen kuulla tärkeän opetuksen: "Haalari suojelee allaolevia vaatteita, mutta Jeesus suojelee jokaista, englantilaisiakin!"



Entä se hetki, kun kaikki tuntuu olevan haastavaa – ja äkkiä alkaa olohuoneesta kuulua murrosikäisen soittoa ja laulua. Tutut sävelet leviävät pianon koskettimilta suoraan sydämeen. ”Kiitoslaulua laulan, sydän nuori on armoa täynnä...” (sl 202:5) Sellaisena hetkenä on helppo uskoa enkeleihin. Helppo uskoa siihen, että mitä tapahtuukin, kaikki on hyvissä käsissä.

Kun mietin enkeleitä, ajattelen myös erästä lasteni kaveria. Tuo lapsi haluaa säilyttää uskon, vaikka hänen vanhempansa ovat siitä luopuneet. Tuota lasta katsellessa ja kuunnellessa olen kokenut, että hän näyttää valoa meille. Lapsenuskossaan hän on meille enkeli.

Joskus elämään saattaa tulla aikoja, jolloin tuntuu, että ei ole ketään luotettavaa ystävää. Uskon, että silloinkaan ei tarvitse olla täysin yksin. Näkymättömissä meitä muistetaan ja kannetaan. Ihan jokaisena hetkenä.

Vanhemmat

Uudemmat

Anne Lindfors

Rakastan perhettäni. Nautin nuotiohetkistä ja lasten laulusta. Siitä tunteesta, kun tajuan, että jokaiseen päivään on riittänyt valoa.

Taaksepäin katsoessa näen kivun ja ilon vuorovedet. Missä ikinä polkuni on kulkenutkin, tänään olen tässä. Luottavaisin mielin saan astua huomiseen.

Jos tahdot antaa blogistani palautetta, lähetä pohdintojasi osoitteeseen anne.lindfors@hotmail.com.

Anne Lindfors

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi