Torstai 22.8.2019
"
Herra, sinä olet oikeamielinen, oikeat ovat sinun päätöksesi. Ps. 119:137

Kun sanat katosivat

1.7.2019 06:34 | Anne Lindfors
Onko sinusta joskus tuntunut siltä, että sanoja ei löydy? Että ne, jotka tulvivat päässä, ovat riittämättömät, hauraat tai aivan vääränlaiset? Haluaisit sanoa jotain, mikä kantaa, mutta samalla tunnet, että et pysty. Että sinulla ei ole taitoa.

Tuon tunteen olen usein kokenut, kun olen yrittänyt tukea jotain ystävää hänen elämäntilanteessaan. Tai jos olen koettanut varovaisesti muistuttaa siitä, mikä elämässä on tärkeintä. Jos olen nähnyt läheisen ihmisen kulkevan liian varomattomasti ja pelännyt, että uskon merkitys unohtuu. Sellaisina hetkinä oma avuttomuus on pelottanut, ja usein sanat ovat jääneet sanomatta.

Silloinkin sanat joskus harhailevat, kun yritän puhua omista kipupisteistä. Varsinkin silloin, kun kaipaan sitä, että toinen siunaisi. Ei ole aina helppoa kertoa, miten heikko on. Ei ole helppoa olla sillä tavalla vahva.

Kesän alkupuolella olin useampana päivänä ajatellut uuden blogitekstin kirjoittamista. Olin miettinyt, miten sisin tuntuikin niin tyhjältä. Sellaiselta, että mitään sanottavaa ei ollut. Olin tuskaillut sitä, mitä iloa voisi kirjoituksestani olla kenellekään, jos se ei lähtisi sydämestä.

Mielessäni oli niin paljon muuta. Huolta leikkauksesta toipuvasta rakkaasta, valvotuista öistä, hajonneesta autosta. Piti hankkia rippileiriläiselle vaatetta, valmistella rippijuhlia. Ja kun yritin löytää sopivaa mielentilaa lukemalla muiden kirjoituksia, omat heikkoudet humahtivat vyörynä päälle. Toisten tekstit tuntuivat niin koskettavilta tai sellaisilta, jotka saivat nauramaan. Tuntui turhalta jatkaa. Huomaisiko kukaan, jos jättäisin kirjoittamatta?

Sellaiseen hetkeen inahti puhelin. Tuli ystävältä viesti, pyyntö, joka löi vedet silmiin. "Kirjuutas taas joku lohduttava blogi", siinä luki.

Istuin hiljaa paikallani ja räpyttelin sumeutta silmistäni. Tuntui, että tuo viesti ei tullut vain ystävältä, se tuli jostain paljon lähempää. Tuntui, että Taivaan Isä oli oikeasti nähnyt oman, arkisen tuskailuni. Nähnyt, miten tarvitsin sitä, että joku ojentaisi käden. Kertoisi, että sanoilla on merkitystä. Ja että sopivat sanat kyllä annetaan, ajallaan.



Juttelin ystäväni kanssa viesteissä siitä, miten koko elämä on isommissa käsissä. Ne pienet ja suuremmatkin murheet. Toisiamme kannoimme lähemmäksi Taivaan Isää, lohdutimme ja rohkaisimme. Ja miten hyvältä tuntui, kun ystäväni muistutti siitä, että niitä murusia tipahtelee kyllä tarpeen mukaan. Että blogitekstiäkään kirjoittaessa ei tiedä, milloin Jumala antaa kasvun tai kenen sydämelle mikäkin murunen on tarkoitettu. Että näitä tekstejä ei paremmuusjärjestykseen laiteta. Pienestäkin tilkasta voi riittää janoiselle voimia.

Sen viesteilyn aikana – ja monesti sen jälkeenkin  soi päässäni viimeisin Siionin lauluista. Se, missä sanotaan, että ”en jätä teitä yksin milloinkaan”. Oli helppoa luottaa siihen, että kaikki murheet saa jättää isompiin käsiin. Kun ihmisen sanat loppuvat, alkaa Taivaan Isä puhua.

Vanhemmat

Uudemmat

Anne Lindfors

Rakastan perhettäni. Nautin nuotiohetkistä ja lasten laulusta. Siitä tunteesta, kun tajuan, että jokaiseen päivään on riittänyt valoa.

Taaksepäin katsoessa näen kivun ja ilon vuorovedet. Missä ikinä polkuni on kulkenutkin, tänään olen tässä. Luottavaisin mielin saan astua huomiseen.

Jos tahdot antaa blogistani palautetta, lähetä pohdintojasi osoitteeseen anne.lindfors@hotmail.com.

Anne Lindfors

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi