Tiistai 15.10.2019
"
Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi kuin pilven, sinun syntisi kuin pilviverhon. Palaa minun luokseni, minä olen lunastanut sinut vapaaksi. Jes. 44:22

Sumun keskellä

8.8.2019 06:46 | Anne Lindfors
Oletko joskus joutunut tiheän sumun keskelle? Sumu on peittänyt maisemaa, ja olet joutunut tähyilemään maamerkkejä, jotta löytäisit oikean suunnan. Mitä olet miettinyt silloin?

Kiipesin tänä kesänä koululaistemme kanssa Saanatunturille. Jo lähtiessä katselimme, että tunturin huippu oli täysin paksun sumupilven kätköissä. Päätimme silti lähteä.

Mitä korkeammalle nousimme, sitä kylmemmäksi kävi tuuli. Vedimme huppuja ja kauluksia ylemmäksi, kun puskimme eteenpäin. Kun pysähdyimme pitämään evästaukoa, etsimme paikan, jossa kohoava kallio tarjosi hetkeksi suojaa hyiseltä tuulelta. 

Ylhäällä tunturilla sumu laskeutui niin tiheästi ympärillemme, että jouduimme välillä varmistelemaan, että kaikki ovat tallessa ja seuraava reittimerkki näkyvissä. Joskus porukan ensimmäinen lähti kulkemaan kalliota eteenpäin liian reippaasti ja ilman perässäkulkevan tarkkuutta olisimme saattaneet kulkea koko joukolla väärään suuntaan.



Tunturin laella jäin monesti katselemaan, miten vanhimmat lapsemme auttoivat pienempiä. Kun seitsenvuotias kompastui väsyneenä ja loukkasi polvensa, isompi tarjosi kättään, hoivasi ja auttoi eteenpäin. Kun kyselin, vieläkö sattuu polveen, tyttö selitti: ”Ei enää, kun saa pitää kädestä kiinni.”

Vaikka kiipeäminen tuulen tuiverruksessa oli välillä rankkaakin, kokonaisuudessaan reissu oli hieno. Välillä iloa toivat lapinvuokot ja muut kukat, välillä tehtiin jalanjälkiä lumihankeen. Myös huipulle rakennetut kivilabyrintit kiehtoivat ja houkuttelivat leikkeihin.

Paluu tunturilta alas oli huomattavasti helpompaa kuin sinne nousu. Pahin sumu alkoi hälventyä, eikä tuuli ollut enää niin voimakas. Oli mukava viettää evästaukoa rinteellä ja katsella huikaisevaa maisemaa, järven ja tunturien kauneutta. 

Mieheni oli jäänyt leikkaustoipilaana pienten kanssa vaunulle. Mukavaa oli lähettää kuvatunnelmia retken varrelta ja tietää, että levähdyspaikalla elettiin tunnelmassa mukana. Moneen kertaan ajattelin lämmöllä puolisoani, joka oli lähtiessämme lainannut neulepaitojaan lisälämmöksi mukaan. Ylimääräiset vaatteet lämmittivät matkalla ja toivat tunteen siitä, että tämäkin retki tehtiin jollain tasolla yhdessä.

Kun loppukesästä kuulin, että eräs läheiseni on luopunut uskosta, reissun kokemukset nousivat taas mieleeni. Jäin ajattelemaan sumua ja eksymisen tunnetta. Sitä, miten tärkeää on pysyä yhdessä, tarjota kättä ja apua. Miten tärkeää on huolehtia siitä, että suunta on oikea. Ja että jos huomaa jonkun menevän vaaralliselle reitille, liian lähelle reunaa, varoittaa siitä. Kutsuu takaisin.

Uskon asioissa ei voi tehdä valintaa toisen ihmisen puolesta, mutta voi rukoilla, että Jumala auttaisi. Avaisi näköaloja ja poistaisi sumun.

Sitä rukoilen, että sinä, joka olet luopunut lapsenuskosta, haluaisit ja voisit vielä joskus tulla takaisin. Että turvallisen Isän rakkaus kutsuisi sinua. Toivon, että saisit vielä nähdä kirkkaana sen määränpään, jota kohden ennen kuljit.

Tällä polulla olen saanut kokea onnea ja luottamusta, Jumalan suurta siunausta. Siksi toivoisin sitä samaa sinullekin.

Vanhemmat

Uudemmat

Anne Lindfors

Rakastan perhettäni. Nautin nuotiohetkistä ja lasten laulusta. Siitä tunteesta, kun tajuan, että jokaiseen päivään on riittänyt valoa.

Taaksepäin katsoessa näen kivun ja ilon vuorovedet. Missä ikinä polkuni on kulkenutkin, tänään olen tässä. Luottavaisin mielin saan astua huomiseen.

Jos tahdot antaa blogistani palautetta, lähetä pohdintojasi osoitteeseen anne.lindfors@hotmail.com.

Anne Lindfors

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi