Perjantai 22.6.2018
"
Minä tunnustin sinulle syntini, en salannut pahoja tekojani. Minä sanoin: "Tunnustan syntini Herralle." Sinä annoit anteeksi pahat tekoni, otit pois syntieni taakan. Ps. 32:5

Pelkoja

10.6.2018 06:30 | Aulikki Piirainen
On alkukesän ilta mökillä. Olen asettunut vuoteeseen ja otan käsiini kirjan, jota aion lukea. Puitteet ovat hienot: on hiljaista, valoisaa, kesä on käsillä, luonto odottaa puhkeamista kesään. Olo on kuitenkin jäykkä ja varuillaan oleva.  En pysty rentoutumaan.

Ajatukseni häilyvät kahden vaihtoehdon välillä: Lähdenkö kotiin, jäänkö. Lähdenkö, jäänkö? En kykene keskittymään kirjan lukemiseen, en ymmärrä sanoja, joita luen. Pakkaanko tavarat? Yritän ajatella naapurissa asuvaa Seijaa. Hän asuu yksin, läpi vuoden, pimeässäkin. Lähdenkö, jäänkö? Viimein päätän, minä jään! Vähitellen rentoudun, ja lukemani sanat saavat sisältöä. Nautin tuosta hetkestä.

Pelko on tuttu tunne minulle. Varsinkin yksin ollessani se piirittää joskus mielen, salpaa ilon, jäykistää kehon. Se estää minua tekemästä sitä, mitä haluan.



Pelkään sairastumista, läheisteni kuolemaa. Kuinka kestän menettämisen? Yksinjäämisen? Miten selviän, jos minulta menee kyky nähdä? Lukeminen on tärkein harrastukseni. Miten kulutan aikaani, jos en voi sitä täyttää lukemalla, opiskelemalla? Entä jos en voi nähdä keväistä luontoa, kun hennot lehdet puhkeavat puihin. Tai valkoisia hankia kevätauringossa. Ranta-alpia, keltakurjenmiekkaa, heleän punaista rantakukkaa Saimaan rannalla. Syksyn punakeltaista hehkua metsässä.

Kevättalvella olin lähdössä lentokoneella työmatkalle Helsinkiin. Lentäminen jännittää hiukan, ei ehkä pelota. Pelko onkin järjetön, koska erään tiedon mukaan lento-onnettomuudessa kuolemisen todennäköisyys on yksi 11 miljoonasta. On 1 500 kertaa todennäköisempää kuolla auto-onnettomuudessa kuin lento-onnettomuudessa. Autoilen sentään lähes joka päivä, enkä sitä erityisemmin pelkää, muuten kuin huonolla ajokelillä.

Lentojännitystäni pohtiessani yhtäkkiä mieleeni pulpahti ajatus: kaikki on nähty edeltä käsin! Psalmissa 139 Daavid runoilee: Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin elin päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. Minun ei tarvitse tällaisen lupauksen äärellä pelätä, koska Jumala tietää minun elämäni vaiheet ja on luvannut pitää minusta huolen. Tuli levollinen olo.



Tuon mökki-illan tunnelman laukaisi se, kun muistin: Jumala näkee kaiken. Hän sallii minulle myös koettelemuksen. Voin löytää itsestäni uusia puolia joutuessani pelottavaan tilanteeseen. Saman levollisen tunteen koin vuosikymmeniä sitten, kun mummoni sairaudessa tapahtui käänne huonompaan. Mummon ystävä totesi rauhallisesti, että jokohan mummoni päivät tulivat päätökseen. Daavidin psalmi opettaa minua siihenkin, että menettäessäni jotakin tärkeää, Jumala voi antaa tilalle jotakin uutta.

Elämänkoettelemukset voivat kääntyä voimavaroiksi. Turhaan niitä etukäteen pelkään. Psalmissa 139 ovat myös turvalliset sanat: Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni. Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä.
 

Vanhemmat

Aulikki Piirainen

Elämääni raamittavat tärkeät ihmiset: äiti, sisko ja veljen perhe, jossa on kymmenen lasta, sekä muutama hyvä ystävä. Meillä asuu myös norjalainen metsäkissa, Peter.

Isältäni olen perinyt uteliaisuuden ja rakkauden luontoon, metsiin ja vesiin. Äitini puolelta olen sumunharmaa runotyttö. Vapaa-aikana, kun en valmistele yläkoulun opinto-ohjaajan työhön liittyviä asioita, ulkoilen, opiskelen, ihmettelen.

Olen astumassa elämässäni uuteen vaiheeseen, kun pitäisi malttaa jättää mielenkiintoinen työelämä nuoremmille. Kyselen, mitä löytää vapautuvaa aikaa rikastamaan.

Voit antaa palautetta kirjoituksistani osoitteeseen aulikki.piirainen(at)gmail.com

Aulikki Piirainen

Jukka Palola

Puhetta Jumalalle ja Jumalasta

Kirja on Psalmien kirjan selitysteos, kommentaari, joka avaa psalmien taustoja ja vertailee psalmikäännöksiä. Teos myös valottaa tekstien syntyyn vaikuttaneita historiallisia tapahtumia. 

35 €

Kuv. Vuokko Kraft

Lasten värityskirja

Värityskirja, joka sisältää yli 40 kuvaa eläimistä, kodin puuhista ja seuratilanteista. Osa kuvista on uusia, osa aiemmin Siionin kevät -lehdessä julkaistuja. Kirja on sopivan pienikokokoinen mukaan otettavaksi. 

5 €

Anita Kallio

Koti odottaa asujaansa

Runokirja, jossa käsitellään kotia eri näkökulmista: osana minuutta, kaupunkia, uuden syntymistä ja uskovaisten yhteyttä. Kodin suojaan voi majoittua ihmisen kokoinen epätäydellisyys. Huumorin-tajuinen kertoja puhuu yhtä lempeästi kimalaisista kuin kalamiehistä kahvitauolla. 

17 €

Alussa oli Sana

Äänite sisältää kamarikuoron esittämiä virsiä ja Siionin lauluja sekä luettuja raamatuntekstejä. Kuoroa johtaa Vesa Linnanmäki, tekstit lukee Matti Kontkanen. Säestyssoittimina ovat sello, huilu ja urut.

24 €

Marja-Liisa Vähäsöyrinki

Poikamies

Pienoisromaani Poikamies kertoo Kaalepin arjesta, elämän tarkoituksen etsimisestä ja uskon kamppailusta. Helppolukuinen kirja on huumorilla höystetty. Teos on jatko-osa aiemmin julkaistulle Kaaleppi-romaanille. 

17 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi