Keskiviikko 24.7.2019
"
Minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus juuri minussa osoittaisi, kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on. 1 Tim. 1:16

Yhteistä laulua laulamassa

10.7.2018 06:45 | Aulikki Piirainen
Nyt yhdessä jo lähtekää, iäisiin häihin pyrkikää. Ken Herran kutsun torjuen pois jäisi tieltä autuuden?

Valtava virrenveisuu ympäröi minua suviseurateltassa 37 vuotta sitten. On lauantai-iltapäivä. Virren 151 sanat puhuttelevat voimakkaasti. En kykene laulamaan. Itken.

Jo saapuu ylkä taivainen, käykäämme vastaan riemuiten. Nyt valmiiksi jo lamppumme! Oi terve, rakas Herramme!

Suviseuroihin lähtiessäni olin käynyt tervehtimässä mummoani vanhainkodissa. Hän oli kaatunut ja saanut luunmurtuman. Mummon tila heikkeni, eikä hän enää reagoinut, kun kävin hänen luonaan. Oli valmistauduttava hänen poismenoonsa.

Mummo oli täyttänyt edellisenä syksynä 93 vuotta. Hän asui kotonamme melkein koko lapsuuteni ajan ja hoiti minua, kun en ollut vielä koulussa ja äiti kävi töissä. Mummo oli tärkeä henkilö perheessämme. Uskovainen mummo oli johdattamassa meitä lapsenlapsia Jumalan valtakuntaan.

Virren sanoja kuunnellessani tunsin voimakkaasti, että nyt mummo on muuttamassa taivaan kotiin. Illalla saimmekin sitten viestin, että mummomme oli nukkunut vanhurskasten lepoon tuona lauantai-iltana.



Yhdessä laulaminen on vahva kokemus. Sen toteutuu seuroissa viikoittain. Suviseuravieras tuntee yhä uudestaan, kuinka seurateltassa yhdessä laulaminen on joskus jopa yli ymmärryksen menevä kokemus. Eräs puhuja sanoikin, että Suviseuroissa olemme ehkä lähimpänä taivasta.

Joskus, kun olen väsynyt enkä ole jaksanut lähteä seuroihin, avaan nettiseurat. Jo ensimmäisten virren tai Siionin laulun sanojen kuuleminen herättää ikävän: miksi en lähtenytkään? Haluaisin olla tuolla yhdessä laulamassa.



Aivotutkija Aleksi Sihvonen on todennut, että kun kuuntelemme laulua, aivomme laulavat. Hänen mukaansa tehokkaimmin meihin vaikuttaa mielimusiikkimme. Se edistää mielihyvähormoni dopamiinin erittymistä.

Toinen asiantuntija, oikeupsykologi Julia Korkman, sanoo, että kuorolaisten sydän alkaa lyömään samaan tahtiin, koska yhdessä
laulettaessa hengitetään samaan tahtiin. Kuoron ei tarvitse olla edes tasokas.

Dementoituneet muistavat usein joskus osaamansa laulun sanat, vaikka muut sanat ovatkin kadonneet. Tutkimukset osoittavat myös, että yhteisöllisyys, esimerkiksi kuorolaulu, lisää elinvuosia ja vähentää stressiä.

Keittiöpsykologina tähän voisi lisätä, että varmasti virttä ja laulua yhdessä laulaessaan saman uskon jakavat kokevat samaan tahtiin hengittämisen vahvemmin.

Kuuntelen mielelläni radiosta hartauksia ja hartaita säveliä. Autoa ajaessani tempautuu lauluun mukaan. Valitettavasti täytyy todeta, että nykyään hartaat sävelet eivät aina luo harrasta mieltä. Joskus on parempi sulkea radio.

Meillä on jokaisella mielilauluja ja -virsiä. Minua puhuttelee voimakkaasti virsi 538 ja erityisesti sen sanat:

Mua, Jeesus, auta valvomaan ja tätä aina muistamaan: on lyhyt ihmiselämä ja iäisyys on edessä. Jo askel riittää siirtämään tulevaan, toiseen elämään.

Virren sanat vavahduttavat ja laulaessani koen Jumalan kaikkivaltiuden erityisen vahvasti.

Aina kun kuulen alussa mainitsemani Suviseuroissa lauletun virren sanat, palautuu mieleeni turvallinen kokemus siitä, kuinka kaunis on vanhurskaan lähtö.

Tunnisteet:


kuorolaulu laulaminen

Vanhemmat

Uudemmat

Aulikki Piirainen

Elämääni raamittavat tärkeät ihmiset: äiti, sisko ja veljen perhe, jossa on kymmenen lasta, sekä muutama hyvä ystävä. Meillä asuu myös norjalainen metsäkissa, Peter.

Isältäni olen perinyt uteliaisuuden ja rakkauden luontoon, metsiin ja vesiin. Äitini puolelta olen sumunharmaa runotyttö. Vapaa-aikana, kun en valmistele yläkoulun opinto-ohjaajan työhön liittyviä asioita, ulkoilen, opiskelen, ihmettelen.

Olen astumassa elämässäni uuteen vaiheeseen, kun pitäisi malttaa jättää mielenkiintoinen työelämä nuoremmille. Kyselen, mitä löytää vapautuvaa aikaa rikastamaan.

Voit antaa palautetta kirjoituksistani osoitteeseen aulikki.piirainen(at)gmail.com

Aulikki Piirainen

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi