Tiistai 15.10.2019
"
Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi kuin pilven, sinun syntisi kuin pilviverhon. Palaa minun luokseni, minä olen lunastanut sinut vapaaksi. Jes. 44:22

Virtaava vesi kutsuu mukaansa

6.8.2018 06:45 | Aulikki Piirainen
Tämä on tarina eräästä haaveilijasta ja hänen haaveestaan.

Haaveilija on levoton. Hän pitkästyy helposti, jos tunnit ovat liiaksi toistensa kaltaisia. Maisemaa täytyy vaihtaa. Hän etsii kartoista uusia teitä ja haluaa kulkea kaukana valtaväylistä.

Sininen väri kartassa saa hänet innostumaan. Haaveilija on utelias: hän haluaa tutkia saarten sopukat, laskea rantojen kivet. Jäistä vapautuva vesi herättää kaihon kaukaisuuksiin. Musta joki kääntää hänen katseensa sisäänpäin.

Haaveilija unelmoi nukahtamisesta yötuulen suhinaan, heräämisestä auringonpaahteeseen. Hän vaipuu mietteisiinsä veden hiljaisuudessa, keskustelee laineiden liplatuksen kanssa. Hän rakentaisi vaikka itse kanoottinsa, jos ei sitä muuten pysty hankkimaan.

Niin haaveilijan isä teki 1940-luvulla. Kanootti oli tehty kankaasta! Ei hänen vaimonsa, Pohjanmaan lakeuksien uimataidoton kasvatti, sitä tajunnut ennen kuin oli kanoottiin jalkansa astunut ja melontaretkelle lähtenyt. Isä kai haaveilijan veden saloihin sytytti.




Haave voi elää vuosia ennen toteutumistaan.

Haaveilija tutkii kansanopiston melontakurssiesitettä. Kurssi on valitettavasti täysi. Hän ei luovuta, vaan soittaa opistolle kysyäkseen, eikö opettaja sittenkin ottaisi innokasta opiskelijaa ylimääräiselle paikalle. Ei häntä oteta, kursseilla on pidettävä huoli turvallisuusmääräyksistä. Puhelin vaipuu haaveilijan syliin.

Koittaa kevät, kuume nousee. Haaveilija etsii jälleen melontakursseja. Sellainen löytyy, mutta se on viikonloppuna, jolloin hän ei pääse. Taasko toive pakenee teillensä? Haaveilija vannoo itselleen, että kaikesta huolimatta hän hankkii kajakin tulevana kesänä, vaikka ei ole perehdytystä lajiin eikä välineisiin vielä saanutkaan. On jo ikää, ja on aika toteuttaa unelmiaan. Virtaava vesi kutsuu häntä mukaansa.

Unelman toteutuminen on hidasta, vaikeaa. Kajakkikaupat ovat kaukana Etelä-Suomessa. Haaveilija tilaa tuoteluettelon liikkeestä. Kesäkuumalla aivot kiehuvat, kun hän tutkii kajakkien ominaisuuksia. Hinnankin pitäisi olla kohdallaan. Pyörryttää. Naapurin tyttö lainaa Meloja-lehtiään, kertoo matkoistaan ja antaa arvokkaita neuvoja.

Haaveilijalle tulee viimein tilaisuus käydä muutamassa melontavälineitä myyvässä kaupassa pääkaupunkiseudulla, mutta ei vielä osaa niistä sopivaa kulkuvälinettä valita. Tieto kylläkin lisääntyy. Ja innostus.

Tulee kesälomamatka Etelä-Savoon. Mökkiin on asetuttu ja alkaa paikallisten matkailuesitteiden tutkiminen. Läheisessä melontakeskuksessa järjestetään muutaman tunnin melontakursseja! Haave alkaa konkretisoitua, se muuttuu suunnitelmaksi. Paikat varataan, eväät tehdään, reppu pakataan.

On kuuma päivä. Melontakeskus kuhisee ihmisiä ja järvi veneitä. Sinne sekaan haaveilija puikahtaa oppaansa kanssa.

Saimaa keinuu alla, aurinko paahtaa päällä, vesi kimmeltää. Oikea ote melaan löytyy, ponteva käden ojennus vetää kajakin vauhtiin. Pois veneväylältä, edessä ovat sokkeloiset saaret, korvissa oppaan neuvot. On kesän hieno hetki, yhtä veden kanssa!

Kolmen tunnin melonnan, evästelyn ja uintilenkin jälkeen rakot käsissä tuntuvat ilkeiltä. Hiki valuu, auringon kilo pakottaa silmiä. Rannassa pidetään vielä pelastautumisharjoitukset. Kyllä, melonta on haaveilijan laji!

Vielä ei ole omaa kajakkia, mutta mieleinen malli on ehkä jo löytynyt. Tulee syksy ja taas matka Etelä-Suomeen kajakkikauppaan. Odotus kipristää mahassa, nytkö? Ajankohta on väärä; syksyllä valikoimat ovat olemattomat. Yhtä merkkiä aloittelija kuitenkin saa sateessa kokeilla. Tukka märkänä kokeilija palaa rantaan. Kajakki on liian iso kooltaan. Haave valuu jälleen viileneviin vesiin, odottamaan koivujen puhkeamista silmuihin. Toukokuussa.

Läheinen joki peittyy jäähän. Joskus katse karkaa joelle – joko jäät sulavat? Aloittelija lyö suunnitelman lukkoon: toukokuussa taas etelään ja kurkistamaan melontakaupan valikoimaan. Joko keväällä haavekuva terävöityy vaikkapa linjakkaaksi punaiseksi kajakiksi? Melojan tarina on kesken.



Tuosta haaveesta on kulunut vuosia. Nyt minulla on ollut punainen kajakki 12 vuotta. Joka kesä olen palannut viikoksi eri puolille Saimaata elämään unelmaani todeksi.

Vanhemmat

Uudemmat

Aulikki Piirainen

Elämääni raamittavat tärkeät ihmiset: äiti, sisko ja veljen perhe, jossa on kymmenen lasta, sekä muutama hyvä ystävä. Meillä asuu myös norjalainen metsäkissa, Peter.

Isältäni olen perinyt uteliaisuuden ja rakkauden luontoon, metsiin ja vesiin. Äitini puolelta olen sumunharmaa runotyttö. Vapaa-aikana, kun en valmistele yläkoulun opinto-ohjaajan työhön liittyviä asioita, ulkoilen, opiskelen, ihmettelen.

Olen astumassa elämässäni uuteen vaiheeseen, kun pitäisi malttaa jättää mielenkiintoinen työelämä nuoremmille. Kyselen, mitä löytää vapautuvaa aikaa rikastamaan.

Voit antaa palautetta kirjoituksistani osoitteeseen aulikki.piirainen(at)gmail.com

Aulikki Piirainen

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi