Perjantai 6.12.2019
"
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja." Matt. 20:26-27

Syksyistä luontoa ja koskettavia hetkiä Ruotsin-matkalla

28.9.2019 06:32 | Aulikki Piirainen
Seisomme Lars Levi Laestadiuksen haudalla Ruotsin Pajalassa. Erkki Alasaarela kertoo, kuinka Lestadiuksen kuolema vuonna 1861 aiheutti hänen uskonystävissään hätää ja pelkoa siitä, kuka saarnaa elävää uskoa Lestadiuksen kuoleman jälkeen. Viimeisiä jäähyväisiä oli tullut jättämään ihmisiä ”yhdeksästä pitäjästä, kolmesta valtakunnasta ja neljästä eri kielikunnasta”.

Olen Reisjärven opiston järjestämällä ruskaretkellä, kulkemassa Laestadiuksen jalanjäljillä. Matka kulkee Pajalan, Arjeplogin ja Jäckvikin kautta.  

Alasaarela lukee otteen Laestadiuksen läheisen työtoverin Juhani Raattamaan puheesta, jossa hän lohdutti saattoväkeä: ”Hän lähettäköön vielä suuresta armostansa jonkun uskollisen paimenen Pohjan maalle ruokkimaan Jeesuksen lampaita ja karitsoita. Murheelliset lampaat, vapisevat karitsat, missä teillä nyt on muualla turvaa kuin sen suuren ihmeellisen paimenen tykönä, joka on pannut henkensä lammasten edestä, kokoontukaa usein hänen tykönsä syömään niitä terveellisiä ruohoja, jotka kasvavat yrttitarhassa ja Golgatan mäellä. Sammuttakaa elämän vedellä sielunne jano, kunnes paimen tulee teitä viemään poikki Jordanin virran, siihen maahan, missä ei ole susia eikä petoja.”



Laulamme haudalla Siionin laulun Aurinkomme ylösnousi. Hetki on vaikuttava. Olemme saaneet nähdä, kuinka Lapista lähtenyt herätys on levinnyt ja yhä leviää laajalle alueelle ympäri maailmaan.

Lestadiuksen saattojoukon tunteet ovat minullekin tuttuja. Kun uskovainen mummoni kuoli, koin samankaltaista turvattomuutta ja pelkoa. Mummo oli puhunut kotonani uskomisen asiasta. Mummo asui perheessämme, ja hänen luonaan vieraili uskovaisia ystäviä. Hätäännyin, että jäämme yksin, ei meitä enää muisteta.
 
Lapsena kokemani pelko ei ole käynyt toteen. Ei meitä ole unohdettu, ja Jumala on auttanut meidät sisarukset ja vanhempamme elävään uskoon.

Ruotsin-retkeemme mahtuu myös muutaman tunnin patikointireissu Märkbergentsin luonnonsuojelualueella. Polku seurailee Märkforssenin kosken rantaa. Me kuvaamisesta innostuneet taiteilemme mustilla rantakivillä henkemme kaupalla. Vesi vetää puoleensa. Kosken kohina rauhoittaa, eikä vihreänvalkean vesiryöpyn ihmettelemiseen ja kuvaamiseen väsy.



Perillä laavulla erähenkiset patikoijamme jo keräävät ympäristöstä risua ja puuta. Yksi vuolee kiehisiä, toinen asettelee pölkkyjä nuotiopaikalle. Pian makkaratuli roihuaa sateesta huolimatta.

Kasviasiantuntijamme Erkki Alasaarela esittelee löytämäänsä keltasaraa, johon liittyy mielenkiintoinen tarina. Laestadius oli piirtänyt kasvista kuvan Svensk Botanik -kasvikirjaan. Kynän jälkeä ihmeteltiin: kuinka joku henkilö tiettömien taipaleiden takana ilman kuvakirjaa sen aikaisilla välineillä onnistui piirtämään niin taidokkaan kuvan.

Vaikka ruska ei olekaan parhaimmillaan, tuovat maisemat mieleeni syksyyn kuuluvaa surumielisyyden tuntua, jota myös lähdin matkalta hakemaan. Kuohuvat kosket ja purot, siniset vaarat ja tunturit, kuulakkaan tyyni Hornavan järvi aamuauringon valossa. 

Hienot kokemukset jättävät matkalaisten mieliin toiveen uudesta matkasta. Kaaresuanto ja Kvikkjokk jäivät vielä näkemättä.

Koen, että matka syventää kesällä lukemani Avaa suusi pääskysen poika -teoksen sisältöä. Haluan lukea sen uudestaan. Päätän kaivaa kirjahyllystäni myös Marjatta Säkkisen kirjoittaman Tunturit kukkivat- ja Seppo Lohen Sydämen kristillisyys -teokset. 


 

Vanhemmat

Uudemmat

Aulikki Piirainen

Elämääni raamittavat tärkeät ihmiset: äiti, sisko ja veljen perhe, jossa on kymmenen lasta, sekä muutama hyvä ystävä. Meillä asuu myös norjalainen metsäkissa, Peter.

Isältäni olen perinyt uteliaisuuden ja rakkauden luontoon, metsiin ja vesiin. Äitini puolelta olen sumunharmaa runotyttö. Vapaa-aikana, kun en valmistele yläkoulun opinto-ohjaajan työhön liittyviä asioita, ulkoilen, opiskelen, ihmettelen.

Olen astumassa elämässäni uuteen vaiheeseen, kun pitäisi malttaa jättää mielenkiintoinen työelämä nuoremmille. Kyselen, mitä löytää vapautuvaa aikaa rikastamaan.

Voit antaa palautetta kirjoituksistani osoitteeseen aulikki.piirainen(at)gmail.com

Aulikki Piirainen

Toim. Kaisa Ikonen

Herra siunatkoon sinua, SRK:n Suviseurat Muhoksella

Muhoksen Suviseurat 2019 yksissä kansissa: monipuolinen neliväriteos palaa suviseurajärjestelyihin sekä erilaisiin suviseuratunnelmiin.

24 €

Ari-Pekka Palola

Myrskyjen keskellä

SRK:n historian kolmas osa kuvaa vaiherikasta ajanjaksoa 1962–1980.

48 €

Armostas kaikesta kiitoksen kannan

Jaakko Linjaman säveltämää musiikkia – puhuttelevaa ja harvoin kuultua.
Äänite sisältää hengellistä laulumusiikkia ja kuoromusiikkia sekä soitinsävellyksiä uruille, viululle ja pianolle.

25 €

Salla Sivula
Kansi: Silja-Maria Wihersaari

Ketunpojat ja kätköviesti

Kuka on päässyt Ketunpoikien jäljille, ja mitä hän heistä tahtoo? Entä kuka on salaperäinen Anna, joka laittaa viestejä Iidalle? Ketunpojat saavat arvoituksen toisensa jälkeen ratkaistavaksi, kunnes kätköseikkailu saa ratkaisunsa.

15 €

Toim.: Jouni Hintikka ja Kirsti Nurkkala

Erityisen läheisinä

Kirja erilaisuudesta, elämän ainutlaatuisuudesta ja rikkaudesta: teoksessa puheenvuoron saavat erityislapset, heidän läheisensä sekä aiheen parissa työskentelevät ammattilaiset.

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi