Torstai 26.4.2018
"
Jeesus sanoo: "Teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää." Joh. 16:22

Kysyminen ja keskustelu ovat tärkeitä taitoja

9.9.2017 06:28 | Daniel Halonen
Olen tänä kesänä useasti ajautunut keskustelemaan keskustelutaitojen tärkeydestä. Ajattelen itse, että yksinkertaiset suorat kysymykset antavat helpon perustan keskustelulle. Jos on huolestunut jonkun ihmisen voinnista, voi tavallisen ”mitä kuuluu?” -kysymyksen sijaan kysyä suoraan ”oletko väsynyt?”. Silloin vastaajan on helpompi kertoa, mikä tällä hetkellä väsyttää. ”Pidätkö syksystä?” -kysymys voi johtaa hienoon keskusteluun vuodenajoista, mikä on mielestäni mielenkiintoisempi puheenaihe kuin tämänhetkisestä säästä jutteleminen.

Minä ainakin pidän siitä, kun huomaan, että jotakuta kiinnostaa juuri minun vastaukseni. Tuntuu hyvältä ajatella, että joku huolehtii minusta ja hyvinvoinnistani – ja taas toisaalta perustelen mielelläni, miksi syksy on hienompi vuodenaika kuin kevät.

Jollekin on vaikeaa tutustua uusiin ihmisiin, toinen arvailee muiden ajatuksia, eikä osaa kysyä suoraan. Molemmissa tilanteissa suosittelisin kysymään rohkeammin. Kysyminen ei ole ainoastaan hyvä keino oppia lisää uusista tuttavuuksista, vaan joskus suoria kysymyksiä tarvitaan myös ihan lähelle. Vaikeista asioista on helpompi alkaa puhua, kun joku esittää kysymyksen.

Mitä sitten tehdään, kun saa vastauksen, jota ei ymmärrä? Joskus kysyjä ja vastaaja ovat liian kaukana toisistaan, eikä keskustelu pääse tavoitteeseensa, eli ymmärrykseen. Välillä on hyvä tarkistaa, että ovatko keskusteluun osallistuvat osapuolet samalla aallonpituudella: ”Tiedäthän, mitä tämä sana tarkoittaa?” ”Anteeksi, selvennätkö vielä mitä tarkoitat, kun sanoit näin?” Voi olla, että parikymppinen nuori aikuinen ei vielä kertaakaan ole kuullut selitettävän, mitä tarkoittavat esimerkiksi sanat vanhurskas ja kilvoittelu.

Kysyminen on ehdottoman tärkeää uskonasioissa. Minusta tuntuu, että paljolta väärinymmärtämiseltä ja pahalta mieleltä säästyttäisiin, kun uskallettaisiin kysyä rohkeammin. Oman pään sisällä omituisetkin ajatusrakennelmat ja päätelmät vahvistuvat, kun ei rohkene kysyä vieressä istuvalta, että ”olenko minä nyt ihan pihalla, vai onko tämä asia todella näin?”.

Olen muutaman kerran pahoittanut mieleni tilanteessa, jossa ystäväni on ilmoittanut, ettei halua olla enää uskovainen, kun uskovaisena pitäisi olla sellainen tai tällainen. Tai vielä ikävämpää on ollut, jos viestissä minulle rakasta yhteisöä on kuvailtu sellaisena, jona en sitä koskaan ole tuntenut henkilökohtaisesti.

Helppo minun olisi sanoa, että ei, ei, tuo ei ole totta! Mutta minä haluan luottaa siihen, että ihmiset ovat rehellisiä minulle, mikä tarkoittaa, että ne ikävät kokemukset, joita ystävilläni on ollut, voivat ihan hyvin pitää paikkansa.

Joissakin tilanteissa mieleeni hiipii silti toinenkin ajatus: mitä jos kyse on ollut väärinymmärtämisestä? Jos joku onkin puhunut mutkia oikoen kovaan ääneen toiselle kipeästä asiasta? Mitä jos joku onkin taitamattomasti perustellut sanojaan, kun ei ole pitänyt niiden merkitystä niin suurena? Monet asiat saattavat olla täysin toisarvoisia yhdelle ja äärettömän tärkeitä toiselle. 

Kunpa osaisimme puhua asioista mahdollisimman mutkattomasti, ystävällisesti ja ymmärrettävästi, jotta viestimme kuultaisiin sellaisena, joksi se on tarkoitettu. Olemme kaikki vuorotellen kysyjän ja vastaajan asemassa, muistammehan siis kohdata toinen toisemme arvostaen ja yhteistä ymmärrystä etsien.

Daniel Halonen

Mielenkiintoisimpia ihmisiä ovat ne, jotka ovat hurahtaneet johonkin asiaan. Ehkä siksi, että olen itse hurahtanut niin moneen – kieliin, musiikkiin ja ihmisiin.

Vuosia on mittarissa 21, ja tällä hetkellä opiskelen Tukholman yliopistossa tähdäten äidinkielen-, ruotsin- ja englannin opettajaksi. Näkökulmaa blogiini etsin arjesta uudessa elämäntilanteessa, eli korkeakouluopiskelijana kaukana kotoa. Viestiä voi lähettää osoitteeseen danhalonen@gmail.com.

Daniel Halonen

Alussa oli Sana

Äänite sisältää kamarikuoron esittämiä virsiä ja Siionin lauluja sekä luettuja raamatuntekstejä. Kuoroa johtaa Vesa Linnanmäki, tekstit lukee Matti Kontkanen. Säestyssoittimina ovat sello, huilu ja urut.

24 €

Jukka Palola

Puhetta Jumalalle ja Jumalasta

Kirja on Psalmien kirjan selitysteos, kommentaari, joka avaa psalmien taustoja ja vertailee psalmikäännöksiä. Teos myös valottaa tekstien syntyyn vaikuttaneita historiallisia tapahtumia. 

35 €

Marja-Liisa Vähäsöyrinki

Poikamies

Pienoisromaani Poikamies kertoo Kaalepin arjesta, elämän tarkoituksen etsimisestä ja uskon kamppailusta. Helppolukuinen kirja on huumorilla höystetty. Teos on jatko-osa aiemmin julkaistulle Kaaleppi-romaanille. 

17 €

Anita Kallio

Koti odottaa asujaansa

Runokirja, jossa käsitellään kotia eri näkökulmista: osana minuutta, kaupunkia, uuden syntymistä ja uskovaisten yhteyttä. Kodin suojaan voi majoittua ihmisen kokoinen epätäydellisyys. Huumorintajuinen kertoja puhuu yhtä lempeästi kimalaisista kuin kalamiehistä kahvitauolla. 

17 €

Kuv. Vuokko Kraft

Lasten värityskirja

Värityskirja, joka sisältää yli 40 kuvaa eläimistä, kodin puuhista ja seuratilanteista. Osa kuvista on uusia, osa aiemmin Siionin kevät -lehdessä julkaistuja. Kirja on sopivan pienikokokoinen mukaan otettavaksi. 

5 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi