Tiistai 25.6.2019
"
Joka rakastaa rahaa, ei saa sitä kyllin, eikä se, joka rakastaa rikkautta, saa voittoa tarpeekseen. Tämäkin on turhuutta. Saarn. 5:9

Erilaisuuden illuusiosta

4.9.2018 06:04 | Elja Maaninka
Syrjäisen tienoon yllä 
tähdet ja kuu.
Kosken niskalla 
poika kumartuu katsomaan syvää vettä,
että oman kuvansa luonnon valossa väkisin näkisi.
Näkökulman suoruuden ja kasvojensa nuoruuden
näkisi vanhan mielensä vieressä.
 
Erilaisuuden illuusio vaivaa ajoittain mieltäni. Koen olevani joiltain osin hyvin erilainen kuin tuntemani ihmiset keskimäärin. Erilaisuuden määrää ja kokemusta on vaikea arvioida. Kuka vain voi tuntea erilaisuutta, ja siksi kokemukseni on luultavasti melko universaali eli yleisesti koettu. 

Minulla on melko usein tunne, että en kuulu siihen sosiaaliseen ympäristöön, jossa kulloinkin olen. Parhaiten luonteeni ominaisuuksia kuvaa stereotypinen ajatus taiteilijuudesta. Olen hajamielinen, intensiivinen, huonomuistinen, rento, tunteellinen ja ujo. Usein luonteenpiirteeni kuitenkin näkyvät päällepäin avoimuutena, järkevyytenä, jäykkyytenä ja huumorintajuttomuutena. 

Tasapainoilen aitouden ja roolien välimaastossa. Haluan olla kohtaamisissa oma itseni, mutta toimeentuleminen muiden ihmisten kanssa vaatii usein mukautumista vallitsevaan luonteenpiirreilmastoon. Analysoin sosiaalisia tilanteita ja siksi päädyn keskusteluissa usein kokonaisuudesta ja keskustelun tavoitteesta huolehtivaan rooliin. Saatan valita jonkin näkökulman vain siitä syystä, että se puuttuu keskustelusta. Ajattelen paljon riippumatta siitä, miten hyödyllistä se on. Mukautuminen, analysoiminen, havainnointi ja oman roolin pohtiminen ovat osa minua. Ne näkyvät joskus vahvuuksina tilanteissa, joissa on tarpeen saada keskustelusta moninäkökulmainen. Heikkouksina ne näkyvät tilanteissa, joissa taitoni eivät vastaa tavoitteitani.

Välillä ajatuksia on liikaakin. Saarnaajan kirjassa Raamatussa on kiehtova kuvaus: "Minä ryhdyin etsimään viisautta ja tutkimaan kaikkea mitä auringon alla tapahtuu. Tämän raskaan tehtävän on Jumala antanut ihmisen vaivaksi. Minä katselin kaikkea työtä, jota auringon alla tehdään, ja katso: kaikki se on turhuutta ja tuulen tavoittelua." (Saarn. 1:13–14.)

Koen palavaa halua oppia ymmärtämään maailmaamme paemmin. Se on hyvin mielenkiintoista mutta myös kuluttavaa. Joskus ihmettelen, miksi pohdin itseäni ja ympäröivää maailmaa niin monimutkaisesti. Jos kaikki on enemmän tai vähemmän turhaa auringon alla ja vain iäisyyskysymyksillä on oikeasti väliä, miksi yritän lisätä tiedolla tuskaa?

Olenko siis erilainen kuin muut? Varmasti vähintään yhtä paljon kuin nyt vieressäni istuvat ja luomisen tuskaani ihmettelevät ystäväni. Ja toisaalta, taidan olla melko samanlainen kuin naapurin leppoinen pappa tai satunnainen ohikulkija. 

Kirjoittaessani tätä mietin, onko aihe millään tavalla tärkeä. Onko tärkeää puhua erilaisuudesta? Ainakin se on asia, jota mietin itse usein. Keskustellessani ystävieni kanssa olen huomannut, että niin miettii moni muukin. Erilaisuus on asia, joka tekee minusta minut ja sinusta sinut.
 
Loppukesän ilta työntää harsoaan 
yli maan ja vesien.
Sanoitusta etsien 
katsoo poika taivaan tummuuteen ja lausuu:
 
Anna minun aina 
nähdä kosken hyppivä pinta.
Teen siitä taulun 
silmieni takaseinälle ripustettavaksi.
 
Anna minun aina 
kuulla kesätuuli.
Talletan sen sydämeeni 
elämän laulua laulamaan.
 
Anna minun kokea 
rakkautta.
Muuraan sillä 
vajavuuteni rakoset joka päivä uudelleen.
 
Anna minun koskettaa 
kesäyön sumua.
Kirjoitan sillä sanat 
kaikkiin lauluihin, jotka osaan.
 
Anna minun aina 
luottaa toivoon ja tulevaisuuteen,
jotta iloni kukkisi ikuisesti.
 

Vanhemmat

Uudemmat

Elja Maaninka

Jokainen on hyvä jossain, mutta minä osaan kaikkea ja en mitään. Olen kiinnostunut kaikesta ja en mistään erityisesti. Vääräleuan kaverini sanoin olen juuri siksi oikealla alalla opiskellessani luokanopettajaksi.

Etsin elämästä kaunista, löydän sen silloin tällöin, ja kadotan sen ajoittain niinkuin muutkin ihmiset, luulisin. Kirjoitan kaikesta mitä ajattelen ja pyrin sanoittamaan tuntojani jotakuinkin järkevässä muodossa.

Palautetta toivon osoitteeseen: elja.maaninka@hotmail.com

Elja Maaninka

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi