Sunnuntai 18.11.2018
"
"Sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä. Niin kuin kävi Nooan päivinä, niin on käyvä silloinkin, kun Ihmisen Poika tulee." Matt. 24:36-37

Onko värillä väliä?

16.2.2016 06:30 | Erkki Alasaarela
Kansakoulussa käytettiin vielä 1960-luvulla kirjaa Isänmaan ja Maailman maantieto. Siinä oli kuva, jossa oli eurooppalainen kiväärin kanssa, alkuasukas seipään kanssa ja gorilla voimakkaat kädet ylös ojennettuina. Kuvatekstissä luki: ”Tässäpä on melkein ihmisen sukupuu! Sukulaisia kaikki!”

Tekstissä kerrottiin, että eurooppalaiset luulivat ensiksi, että alkuasukkaiden lapset eivät oppisi lukemaan ja kirjoittamaan, ja tämän jälkeen todettiin, että vaikeata se onkin. Kuva ei tuntunut pikkupojasta hyvältä. Onneksi äiti sanoi, että se ei ole totta.

Kirjan kuvauksen eräänä tarkoituksena oli osoittaa lapsille, kuinka hyvässä maassa me suomalaiset saamme asua. Tämän päivän valossa kuvauksen informaatio on rasistinen. Rotujen välistä yhdenvertaisuutta ei ollut vielä 1960-luvun alussa sisäistetty. Tämä voidaan todeta, kun tarkastellaan kyseiseltä ajalta muitakin maantiedon oppikirjoja.

Koululaiset, jotka ovat noista oppikirjoista yleissivistyksensä saaneet, ovat nyt valtaapitävä sukupolvi. He ovat vanhempia, isovanhempia, opettajia, työnantajia, valtion virkamiehiä, kunnallisia päättäjiä, kansanedustajia ja ministereitä.

Maailma on muuttunut ja nyt tarvitaan uutta ajattelua. Me olemme todistamassa suurinta kansainvaellusta toisen maailmansodan jälkeen. Ihmiset pakenevat sodan ja väkivallan jaloista etsien turvapaikkaa Euroopasta, myös täältä Suomesta. Tästä näyttää nyt tulleen talousongelmiakin suurempi asia. Tilanne herättää monenlaisia tunteita.

Monet pelkäävät, että turvapaikanhakijoita tulee niin paljon, että voimavaroja ei riitä heidän vastaanottamiseensa, tai he eivät sopeudu uuteen kulttuuriin. Kaikki ovat sitä mieltä, että paras keino asian hoitamiseksi olisi se, että ihmiset voisivat turvallisesti asua kotimaassaan. Tähän pyyntöön päättyvät alussa mainitun maantiedon kirjan loppusanatkin: ”Ja pyytäessämme Kaikkivaltiaan suojelusta omalle maallemme, me liitämme rukoukseemme myös sen hartaan pyynnön, että kaikkien maiden ja kansojen kesken vallitsisi rauha, oikeus ja hyvä tahto.”

Raamattu antaa selvän ohjeen siirtolaisiin suhtautumisessa: ”Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne, sillä te olette itsekin olleet muukalaisina Egyptissä” (3. Moos. 19:33–34). Kun kohtaamme muualta maahamme tulleita, voimme suhtautumisellamme osoittaa, että he ovat ihmisinä samanarvoisia kuin mekin.

Blogini otsake toi mieleen viime keväänä kotini pihalta ottamani valokuvan. Siinä on valkopäinen tilhi. Linnulla oli leukistinen värimuutos, jota ilmeisesti ei ole aiemmin tavattu Suomessa. Kyseinen tilhi poikkesi selvästi parven muista tilhistä. Se sulautui kuitenkin joukkoon hyvin, ja muut hyväksyivät sen. Värillä ei ollut väliä.



Ilmestyskirjassa kuvataan Johanneksen näkyä taivaasta: ”Tämän jälkeen näin suuren kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä. He seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ja kädessään palmunoksa.” (Ilm. 7:9.)

Kaikilla on taivaassa uusi kirkastettu ruumis.

Vanhemmat

Uudemmat

Erkki Alasaarela

Pikkupoikana kuljin luonnossa kiikari kaulalla ja perhoshaavi kädessä. Harrastus johti elämäntehtävään ympäristöalalla. Työ ja perheenisän tehtävä veivät ajan niin, että harrastukset jäivät taka-alalle. Nyt kotini on tyhjentynyt ja opettelen uutta vaihetta elämässäni. Työni yliopistolla on edennyt ”vastuuttomaan ja vallattomaan” emeritus-vaiheeseen. Kuljen jälleen luonnossa. Kiikari ja haavi ovat vaihtuneet kameraan. Tarinat ja valokuvat luonnosta ovat varmaan ensisijaista sisältöä blogeissani. Kirjoituksistani toivon palautteita osoitteeseen

eralasaarela@gmail.com

Erkki Alasaarela

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi