Sunnuntai 16.12.2018
"
"Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma. Autuas se, joka ei minua torju." Matt. 11:5-6

Hymyä, naurua vai naurettavuutta?

27.10.2016 06:58 | Erkki Alasaarela
Hymy on naurun esiaste, ja oikea nauru lähtee vatsanpohjasta. Jos nauruni tarttuu, olen naurattava, mutta jos sitä ei ymmärretä, olenkin naurettava. Otsikon sanat kertovat erilaisista reaktioista, joista viimeisin ei tunnu hyvältä.

Ennen sanottiin, että eläimet eivät osaa hymyillä puhumattakaan nauramisesta. Opetettiin myös, että ne toimivat pelkkien vaistojen ja viettien varassa. Enää tutkijat eivät halua edes mainita tällaista. Puhutaan, että eläinten käyttäytymistä ohjaavat pääosin tunteet ja oppiminen. Hymy tai jopa nauru näkyy niiden silmistä ja kehonkielestä, jotka ihmisilläkin ovat tärkeimmät viestinnän välineet.

Kun eläin on inhimillisen näköinen, se on hauska, naurattava tai naurettava. Miltä viereisissä kuvissa olevat korennot näyttävät? Siniukonkorento (ylempi kuva) ainakin näyttää hymyilevältä. Se melkein nauraa. Ja kyllä täytyy sanoa, että sen ilme on tarttuva eli naurattava. Mielestäni se aiheuttaa pelkästään positiivisia tunteita, joten se ei ole naurettava.

Tummasyyskorento (alempi) näyttää myös hymyilevän mutta aika vähän. Sen hymy ei tartu ja ilme näyttää erikoiselta – jopa naurettavalta. Tuon hymyn taakse kätkeytyy hyönteismaailman pelottavin peto. Kun se päättää napata hyönteisen ilmasta, vain yksi hyönteinen kymmenestä pääsee pakoon.

Vauva osaa itkeä heti synnyttyään, mutta osaako se hymyillä? Sen suupielet kohoavat refleksihymyyn, joka on tavallista jo vastasyntyneillä. Kun vaihdat kuukauden ikäiselle vauvalle vaippaa ja katsot sitä hymyillen silmiin, niin silloin voit nähdä vauvan ensimmäisen hampaattoman hymyn! Kun sitten 4–5 kuukauden iässä naurat vauvan kasvojen lähellä ja sanot ”pöö”, niin syvältä vauvan kurkusta kuuluu pehmeää kurlutusta. Se tulee aivan vatsan pohjalta. Vauva nauraa! Se nauru on todella tarttuvaa! 

Ensimmäisen naurun jälkeen menee vielä pari kolme vuotta, ennen kuin lapsi alkaa nauraa hassuille sanoille tai esineille – tai hassuille ihmisille ja heidän kommelluksilleen. Tämä nauru on aitoa positiivista naurua, joka ei loukkaa ketään.

Kymmenvuotiaana lapsi oppii myötäelämisen taitoa, joka hillitsee toiselle ihmiselle nauramista mistä tahansa syystä. Hän alkaa ymmärtää, että nauru ja hauskuudet voivat myös haavoittaa toista ihmistä. Tämän taidon myötä hän löytää uuden näkökulman myös itseensä ja kyky nauraa itselleen ja naurattaa itsellään myös kehittyy. Sitten hän joutuu joskus pohtimaan, milloin oma käyttäytyminen muuttuu naurattavasta naurettavaksi.

Aikuistumisen myötä ihminen muuttuu totisemmaksi. Lapset nauravat tutkimuksen mukaan päivässä 125 kertaa, monesti ilman mitään erityistä syytä. Aikuinen ihminen nauraa päivässä vain 15 kertaa ja naurulle pitää olla jokin syy – muuten joutuu naurettavaksi tyhjännaurajaksi.

Hymyileminen ja nauraminen kannattaa, vaikka se näyttäisi jonkun silmissä naurettavaltakin. Tutkimusten mukaan hymy ja nauru vähentävät stressiä ja ahdistusta, tekevät ihmisestä viehättävän ja ystävällisen, antavat ihmisestä luotettavan kuvan ja tekevät hänestä paremman johtajan. Hymyileminen ja nauraminen herättävät ihmisessä luovan voiman ja vahvistavat terveyttä. Ne kehittävät aivoja, vahvistavat kehoa solutasolta asti, lisäävät vastustuskykyä, ja nauru vieläpä vahvistaa vatsalihaksia. Näiden harjoittamisesta on hyötyä muillekin. Tutkimuksen mukaan jopa tekohymy saa ihmiset onnelliseksi. Pahaa mieltä ei kuitenkaan kannata peittää hymyn ja naurun alle.

Omasta kokemuksestani tiedän, että hymy ja nauru nuorentavat ihmistä. Tapasin kerran itseäni vanhemman naisen. Hän kysyi minulta, muistanko hänet. En muistanut, mutta kun hän hymyili ja nauroi, muistikanavani aukenivat. Huudahdin hänelle: ”Anna-Liisa, voi kun on mukava nähdä sinut!” Olin tavannut hänet viimeksi lapsena. Hän oli meillä kotona pari kertaa kodinhoitajana, kun äiti oli sairaalassa tai jossain muualla. Muistin hänen ystävällisen ja turvallisen hymynsä yli viiden vuosikymmenen takaa.

Raamatussa on monia kohtia, joissa kerrotaan ilosta. Enkelit kertoivat ensimmäisenä jouluyönä paimenille ilosanoman Vapahtajan syntymästä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät ylösnousseen Herran. Kun Jumala antoi vanhalle Abrahamille ja Saaralle pojan, Saara oli iloinen: ”Jumala on antanut minulle aiheen iloon ja nauruun, ja jokainen, joka tästä kuulee, iloitsee ja nauraa minun kanssani” (1. Moos. 21:6).

Ilo leviää ympäristöön hymyn ja naurun välityksellä. Ajattelen, että ne eivät kuitenkaan ole ainoat ilon ilmaisumuodot, eivät edes tavallisimmat.

Aito ilo nousee sydämestä kiitollisuutena. Suurin ilonaihe on omakohtainen usko.

Vanhemmat

Uudemmat

Erkki Alasaarela

Pikkupoikana kuljin luonnossa kiikari kaulalla ja perhoshaavi kädessä. Harrastus johti elämäntehtävään ympäristöalalla. Työ ja perheenisän tehtävä veivät ajan niin, että harrastukset jäivät taka-alalle. Nyt kotini on tyhjentynyt ja opettelen uutta vaihetta elämässäni. Työni yliopistolla on edennyt ”vastuuttomaan ja vallattomaan” emeritus-vaiheeseen. Kuljen jälleen luonnossa. Kiikari ja haavi ovat vaihtuneet kameraan. Tarinat ja valokuvat luonnosta ovat varmaan ensisijaista sisältöä blogeissani. Kirjoituksistani toivon palautteita osoitteeseen

eralasaarela@gmail.com

Erkki Alasaarela

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Nuottivihko – Iloinen jouluretki

Lähde jouluiselle musiikkiretkelle! Retki alkaa joulun odotuksesta ja etenee jouluvalmistelujen kautta kohti aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Retkelle lähdetään perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa.

18 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Iloinen jouluretki, SRKCD-130

Lähde jouluretkelle perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa. Laulujen kautta edetään joulun odotuksesta kohti jouluvalmisteluja, aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Tyttöjen ja poikien lauluryhmiä johtaa Ulla Metsänheimo. Pianoa soittaa Emilia Soranta. Lauluja säestetään myös monin muin soittimin. 

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi