Lauantai 21.4.2018
"
Jeesus sanoo: "Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen." Joh. 10:9

Rakkaus karkottaa pelon

1.7.2017 06:53 | Erkki Alasaarela
Rakastamiseen liittyvät kehotukset ja lupaukset ovat tuttuja häätilaisuuksista, mutta ne sopivat hyvin myös työpaikoille ja kaikkialle, missä ollaan muiden ihmisten kanssa tekemisissä. Rakkaus rakentaa yhteisöllisyyttä, luottamusta ja turvaa tällä itsekeskeisyyden, vihapuheiden ja pelon aikakaudella, jota elämme.

Emerituspiispa John Vikströn pohdiskelee rakkauden olemusta kirjassaan Rakkaus on niistä suurin: ”Rakkauden ylistyslaulu ei ole vain yksilön tunne-elämän ohje tai maailmalle vierasta haaveilua. Se on haaste jokaiselle ihmisyhteisölle ja yhteiskunnalliselle päättäjälle. Se kysyy: miten me välitämme toisistamme.”

Liike-elämässä ja myös muualla yhteiskunnassa puhutaan kovista ja pehmeistä arvoista. Edellisiin luokitellaan yleensä talouteen ja tekniikkaan liittyvät arvot ja jälkimmäisiin tunteisiin liittyvät arvot. Pehmeisiin arvoihin perinteisesti kuulunut sana luottamus on nyt noussut yhteiskunnassa ehkä kaikkein tärkeimmäksi arvoksi. Luottamus on yksi rakkauden muoto. Mielenkiintoista on, että vastikään Euroopan neljänneksi parhaaksi työpaikaksi valitun suomalaisen yrityksen johtavaksi arvoksi on merkitty rakkaus.

Rakkauden vastakohdaksi mielletään usein viha. Se on raskas tunne, jota usein pidetään hankalana ja vahingoittavana. Vihan vastuullinen ilmaiseminen voi kuitenkin olla purkautumiskanava, joka saattaa eheyttää ihmistä. Vihaa on vaikea torjua. Se saattaa kroonistua kaunaksi ja katkeruudeksi. Katkeran ihmisen on vaikea nähdä elämässään hyviä asioita, katsoa eteenpäin ja suunnitella tulevaa. Viha ja katkeruus nousevat usein pelosta.

Ajattelenkin, että rakkauden vastakohta on todellisuudessa pelko. On olemassa monen tyyppisiä pelkoja. Me voimme pelätä esimerkiksi epäonnistumista, toisten ihmisten kohtaamista, oman aseman muutosta tai työpaikan menetystä. Pelko saattaa auttaa meitä selviytymään, mutta toisaalta se myös rajoittaa meitä. Kun olemme peloissamme, emme pysty tekemään päätöksiä, emme ole luovia ja ennen kaikkea emme ole onnellisia.

On normaalia tuntea pelkoa, mutta on tärkeää, että se ei määritä elämää. Onneksi pelkokin on tunne, johon voidaan vaikuttaa. Kaikilla tunteilla on merkityksensä ja tarkoituksensa. Kun tämän oivallamme, voimme kokea pelkoa, mutta sen ei tarvitse ohjata toimintaamme.

Usein puhutaan, että on olemassa positiivista ja negatiivista energiaa. Edellisen käyttövoima on hyvä mieli ja jälkimmäisen paha mieli. Rakkaus synnyttää positiivista energiaa ja pelko synnyttää negatiivista energiaa. Pelko ja pelottelu eivät ole hyviä kasvatuksen ja johtamisen työvälineitä. Pelkäämistä ei ole merkitty yhdenkään työpaikan arvoksi, mutta se on silti läsnä monilla työpaikoilla. Kumpaa energiaa haluamme käyttää töissä, kotona ja ystävien kanssa?



Teemmekö asioita rakkaudesta vai pelosta? Ajattelen, että kannattaa toimia rakkauden perustalta. Rakkaus tuo iloa, innostusta, luottamusta, välittämistä ja hyväntahtoisuutta. Se tuo luovuutemme esiin. Se vapauttaa meidät olemaan oma itsemme ja saa meidät elämään.

Rakkauden tarjoama vastavuoroisuus auttaa luopumaan itsekkyydestä ja kannustaa tavoittelemaan arvokkaampia päämääriä – ja poistamaan pelkoa. Koen, että rakkaudessa löydämme tarkoituksemme työpaikalla, yhteiskunnassa ja maailmassa.

"Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa." (1. Joh. 4:18.)

Jumala on rakkaus. Hänen rakkautensa synnyttää häneen uskovien välisen rakkauden. Hänen rakkautensa ansiosta saamme uskoa syntimme anteeksi. Usko ja rakkaus avaavat elämän tarkoituksen. Meidän ei tarvitse pelätä. Olemme turvassa.

"Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi, minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni." (Jes. 41:10.)

Vanhemmat

Uudemmat

Erkki Alasaarela

Pikkupoikana kuljin luonnossa kiikari kaulalla ja perhoshaavi kädessä. Harrastus johti elämäntehtävään ympäristöalalla. Työ ja perheenisän tehtävä veivät ajan niin, että harrastukset jäivät taka-alalle. Nyt kotini on tyhjentynyt ja opettelen uutta vaihetta elämässäni. Työni yliopistolla on edennyt ”vastuuttomaan ja vallattomaan” emeritus-vaiheeseen. Kuljen jälleen luonnossa. Kiikari ja haavi ovat vaihtuneet kameraan. Tarinat ja valokuvat luonnosta ovat varmaan ensisijaista sisältöä blogeissani. Kirjoituksistani toivon palautteita osoitteeseen

eralasaarela@gmail.com

Erkki Alasaarela

Alussa oli Sana

Äänite sisältää kamarikuoron esittämiä virsiä ja Siionin lauluja sekä luettuja raamatuntekstejä. Kuoroa johtaa Vesa Linnanmäki, tekstit lukee Matti Kontkanen. Säestyssoittimina ovat sello, huilu ja urut.

24 €

Marja-Liisa Vähäsöyrinki

Poikamies

Pienoisromaani Poikamies kertoo Kaalepin arjesta, elämän tarkoituksen etsimisestä ja uskon kamppailusta. Helppolukuinen kirja on huumorilla höystetty. Teos on jatko-osa aiemmin julkaistulle Kaaleppi-romaanille. 

17 €

Jukka Palola

Puhetta Jumalalle ja Jumalasta

Kirja on Psalmien kirjan selitysteos, kommentaari, joka avaa psalmien taustoja ja vertailee psalmikäännöksiä. Teos myös valottaa tekstien syntyyn vaikuttaneita historiallisia tapahtumia. 

35 €

Kuv. Vuokko Kraft

Lasten värityskirja

Värityskirja, joka sisältää yli 40 kuvaa eläimistä, kodin puuhista ja seuratilanteista. Osa kuvista on uusia, osa aiemmin Siionin kevät -lehdessä julkaistuja. Kirja on sopivan pienikokokoinen mukaan otettavaksi. 

5 €

Anita Kallio

Koti odottaa asujaansa

Runokirja, jossa käsitellään kotia eri näkökulmista: osana minuutta, kaupunkia, uuden syntymistä ja uskovaisten yhteyttä. Kodin suojaan voi majoittua ihmisen kokoinen epätäydellisyys. Huumorintajuinen kertoja puhuu yhtä lempeästi kimalaisista kuin kalamiehistä kahvitauolla. 

17 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi