Maanantai 18.2.2019
"
Minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi. Minä laulan kiitosta Herralle, hän pitää minusta huolen. Ps. 13:6

Perhosparatiisi

19.9.2017 06:43 | Erkki Alasaarela
Pikkupoikana mietin usein, millaista oli maailman alussa, paratiisissa. Äidin kertomuksesta jäi mielikuva aurinkoisesta kukkien täyttämästä luonnosta, jossa ihmisillä oli hyvä olla. Siellä eivät eläimetkään jahdanneet eivätkä pelänneet toisiaan ja ihmistä. Kaikki olivat ystäviä keskenään. Mielikuva jätti kaipauksen, joka on säilynyt tähän päivään saakka.

Olen nyt löytänyt paikan, jossa mieleni lepää aurinkoisena kesäpäivänä. Se on suljettu pieni metsäaukea, jossa on paljon kukkia ja perhosia. Niiden värit ovat harmoniassa keskenään. Siellä lentelee elokuussa paljon suuria, värikkäitä täpläperhosia, keisarinviittoja ja hopeatäpliä, joita ei juuri muualla näe. Siellä ei ole sudenkorentoja perhosia jahtaamassa. Se on minun perhosparatiisini.

Minusta tuntuu, että perhosparatiisissani kaikki perhoset ovat kesympiä kuin muualla. Kun asetun istumaan mättäälle, niitä tulee vierelle ja pystyn seuraamaan läheltä niiden touhuja. Näen, kuinka ne pujottavat imukärsänsä kukkien sisään. Näen, kuinka ne kääntävät verkkosilmänsä minua kohden ja katsovat silmiin. Aivan kuin ne sanoisivat: hyväksymme sinut. 



Syksyn lähestyessä otin kotoa mukaan orvokkeja, joita perhosparatiisissani ei kasva. Tarjosin niitä eri lajeille. Perhoset antoivat minun tuoda orvokinkukan aivan niiden pään lähelle. Keisarinviitta ihmetteli kukkaa, mutta ei tutkinut imukärsällään sen nestettä. Loistokultasiipeä, lanttuperhosta, niittyhopeatäplää ja kangassinisiipeä orvokki ei kiinnostanut. Nokkosperhonen istahti kukalle ja maistoi sen nestettä, mutta ei innostunut siitä.



Orvokkihopeatäplälle en ehtinyt orvokkia edes tarjota, kun se lensi kädelleni ja alkoi innokkaasti imeä orvokin mettä. Kohta siihen tuli toinenkin orvokkihopeatäplä. Ne olivatkin olleet mielessäni, kun olin poiminut kotoa orvokkeja mukaani.

Syyskuun kylmässä ilmassa perhosia ei ole enää näkynyt. Näkymän uuteen kesään avasi kuitenkin toukka, joka söi ahkerasti karhunputken siemenkotia. Sillä oli kiire kasvaa isoksi ja koteloitua ennen talven tuloa. Jos se selviytyy talven yli, ensi kesänä perhosparatiisiini on tulossa uusi laji – ritariperhonen. Se on päiväperhosista kaunein ja suurin.



Martti Luther kuvaa, kuinka ihminen oli alunperin osa luonnon järjestelmien täydellisyyttä. Laestadius kirjoittaa, että ihmisillä on paljon oppimista luonnon symmetriasta ja sopusoinnusta: ”Luonto täyttää tehtävänsä paremmin kuin ihminen, joka tuottaa Luojalleen murhetta ja häpeää.”

Paavali kirjoittaa siitä, kuinka luomakunta ei syntiinlankeemuksen vuoksi ole enää täydellinen paratiisi vaan osa katoavaa maailmaa: ”Kaiken luodun on täytynyt taipua katoavaisuuden alaisuuteen, ei omasta tahdostaan, vaan hänen, joka sen on alistanut. Luomakunnalla on kuitenkin toivo, että myös se pääsee kerran pois katoavaisuuden orjuudesta, Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen.” (Room. 8:19–21.)

Silloin avautuu paratiisi uudelleen. 
 

Erkki Alasaarela

Pikkupoikana kuljin luonnossa kiikari kaulalla ja perhoshaavi kädessä. Harrastus johti elämäntehtävään ympäristöalalla. Työ ja perheenisän tehtävä veivät ajan niin, että harrastukset jäivät taka-alalle. Nyt kotini on tyhjentynyt ja opettelen uutta vaihetta elämässäni. Työni yliopistolla on edennyt ”vastuuttomaan ja vallattomaan” emeritus-vaiheeseen. Kuljen jälleen luonnossa. Kiikari ja haavi ovat vaihtuneet kameraan. Tarinat ja valokuvat luonnosta ovat varmaan ensisijaista sisältöä blogeissani. Kirjoituksistani toivon palautteita osoitteeseen

eralasaarela@gmail.com

Erkki Alasaarela

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi