Torstai 24.1.2019
"
Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Joh. 1:14

Varpunen jouluaamuna

19.12.2018 06:19 | Erkki Alasaarela
Tämä vuosi on Sakari Topeliuksen juhlavuosi – hänen syntymästään on kulunut 200 vuotta. Hän on jättänyt suomalaisille arvokkaan perinnön ja vaikuttanut merkittävällä tavalla suomalaisten mielenmaisemaan. Topeliuksen Maamme-kirja on Raamatun jälkeen eniten kulunut Suomen kansan käsissä. Sitä on myyty 2,5 miljoonaa kappaletta. Kirjan sisällössä painottuu isänmaan luonto ja lapset. Nämä tulevat herkällä tavalla esille myös joululaulussa Varpunen jouluaamuna, jonka sanat ovat Topeliuksen käsialaa.

Topelius kirjoitti runon Varpunen jouluaamuna vuonna 1859, ja se ilmestyi suomeksi 15 vuotta myöhemmin. Runossa pieni tyttö tarjoaa siemeniä varpuselle, joka ottaa ne kiitollisena vastaan. Viimeisessä säkeistössä kerrotaan, että tuo lintu onkin enkeliksi muuttunut pikkuveli. Tytön linnulle antaman joululahjan saikin hänen rakas veljensä ”enkeleitten maassa”.

Topeliuksen aikana monessa kodissa surtiin lapsen kuolemaa. Keskimäärin ainakin yksi lapsi kuoli joka perheessä. Topeliuksen yksi tyttö syntyi kuolleena ja toinen kuoli kolmen vuoden ikäisenä. Kaksi poikaa kuoli vauvaiässä. Varpunen jouluaamuna -runo syntyi yksivuotiaan Rafaelin kuoleman jälkeen. Seitsemän vuotta tämän jälkeen Topelius kirjoitti sadun Kesästä, joka ei koskaan tullut. Siinä kerrotaan Rafaelin lyhyestä elämästä. Sadussa haudalle ilmestyy hemppo laulamaan lohduttavaa sanomaa.

Minulle joululaulu Varpunen jouluaamuna on ollut lapsesta saakka tärkeä, jouluun läheisesti kuuluva laulu. Siihen vaikuttaa varmaan se, että varhaisin muisto omasta lapsuudestani on jouluna syntyneen pikkusiskon kuolema kahden kuukauden ikäisenä. Kolmivuotiaan pojan mieleen painui lähtemättömästi isojen siskojen lohduttava sanoma ja laulun ajatus: jouluvauvasta tuli pikkuenkeli.

Tässä blogissani olen julkaissut runsaasti luontokuviani ja -tarinoita. Olen näyttänyt kuviani ja kertonut niistä myös monissa luontokuvailloissa. Olen kokenut hyvin antoisia, jopa liikuttavia hetkiä, kun ihmiset ovat kertoneet omia kokemuksiaan luonnosta. Luonto on lähellä suomalaisten sydäntä. Monet purkavat tunteitaan luonnossa. Joillekin luonto on paikka, johon voi kanavoida surua – kuten Topeliukselle. Luonto koetaan voimaannuttavana.

Muistan hetken, jolloin varpusten tirskutus kuulosti kauniilta laululta. Joitakin vuosia sitten loukkasin jalkani, ja kun pääsin sen jälkeen ensimmäisen kerran ulos rullatuolissa, ympärilleni laskeutui varpusia. Ne lauloivat kuorossa. Kerroin tästä kolmannessa blogitekstissäni, jonka nimi on Herkkiä kokemuksia luonnosta. En kertonut silloin, että ne linnut olivat varpusia – tuo herkkä hetki tuntui erityiseltä juuri niiden vuoksi. 

Jo Topeliuksen aikana varpusta pidettiin vähäosaisuuden vertauskuvana. Se oli silloin – ja  on ollut meidän päiviimme asti – väheksytty ja jopa vainottu lintu. Sitä pidettiin maatalojen pihapiirien tuholaisena ja itsekkäänä pesäpönttöjen valtaajana. Sille on annettu pilkkanimiä. Nyt varpusiin suhtaudutaan myönteisemmin, kun ne ovat harvinaistuneet ja tilalle on tullut mustaposkinen pikkuvarpunen.



Topelius oli lintujen suojelemisessa edellä aikaansa. Hänen perustamansa Kevät-yhdistys suuntautui auttamaan pikkulintuja. Hänen ensimmäisen kirjansa nimi oli Luonnonkirja. Kaikista hänen kirjoistaan tulee voimakkaasti esille se, kuinka hän rakasti luontoa – jopa hyljeksittyä varpusta. Hänen runonsa ansiosta siitä tuli meidän joululintumme.

Toinen asia, joka tulee esille Topeliuksen tuotannossa, on hänen rakkautensa lapsia kohtaan. Lasten opettaminen on kaikkien kirjojen päätavoite.  Lisäksi Topelius rakasti omaa maatansa. Luonto, lapset ja Suomi – ne olivat lähellä hänen sydäntään.

Ensimmäisen kirjallisuudessa kerrotun, varpusia puoltavan ajatuksen esitti Jeesus: ”Varpusia saa kahdella kolikolla viisi, eikö niin? Silti Jumala ei unohda yhtäkään niistä” (Luuk. 12:6). Varpusia käytettiin tuolloin ravintona ja uhrilintuina. Luoja on antanut meille lintuja ja muita eläimiä käyttöömme, mutta Hän pitää niistäkin huolen. Meidän tulee toimia tässä Luojan apuna. Silloin toteutuu Raamatun alkulehdillä ihmiselle annettu tehtävä ”viljellä ja varjella”.



Tämän kirjoituksen myötä päättyy minulle annettu blogistin tehtävä. Menneet kolme vuotta jäävät kauniina ja opettavaisena aikana mieleeni. Tuntuu, että olen saanut olla kirjoittajakoulussa, joka on antanut paljon. Kiitän lämpimästi Hannaa ja monia lukijoita, joiden palautteista mieleeni on jäänyt jotain pysyvää – rakennusaineita myös omaan elämään ja uskomiseen. 
 

Vanhemmat

Erkki Alasaarela

Pikkupoikana kuljin luonnossa kiikari kaulalla ja perhoshaavi kädessä. Harrastus johti elämäntehtävään ympäristöalalla. Työ ja perheenisän tehtävä veivät ajan niin, että harrastukset jäivät taka-alalle. Nyt kotini on tyhjentynyt ja opettelen uutta vaihetta elämässäni. Työni yliopistolla on edennyt ”vastuuttomaan ja vallattomaan” emeritus-vaiheeseen. Kuljen jälleen luonnossa. Kiikari ja haavi ovat vaihtuneet kameraan. Tarinat ja valokuvat luonnosta ovat varmaan ensisijaista sisältöä blogeissani. Kirjoituksistani toivon palautteita osoitteeseen

eralasaarela@gmail.com

Erkki Alasaarela

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi