Keskiviikko 20.11.2019
"
Herran päivä tulee kuin varas. Sinä päivänä taivaat katoavat jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat. Silloin paljastuu maa ja kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan. 2 Piet. 3:10

Taideviikko Provencessa

11.4.2018 06:24 | Heikki Honkala
Vietimme vaimoni ja erään ystävämme järjestämää taideviikkoa Cannesin liepeillä. Osallistujat olivat vaimoni ohjaamien elämäkertaryhmien osallistujia ja muita aiheesta kiinnostuneita. Meillä oli käytettävissämme iso asunto, jota pidimme tukikohtanamme. Teimme sieltä tutustumisretkiä Provencen nähtävyyksiin. Viikkomme teemana oli moderni kuvataide. Saimme viettää aikaa Bonnardin, Giacomettin, Matissen, Mirón, Picasson, Renoirin ja monen muun taiteilijan teosten äärellä. 


Cezannen ateljeerakennus Aix-en Provencessa.

Miksi vietimme tällaista viikkoa? Miksi ylipäänsä vaivaudumme tutustumaan tiettyjen henkilöiden tekemiin esineisiin ja usein maksamaankin siitä?

Ja mitä kuvataide on? Perinpohjaisesti ottaen minä en tiedä, eikä moni muukaan. Kyse ei ole vain kuvista seinillä. ”Anything goes” on ehkä paras kuulemani määritelmä. Yleensä kuitenkin ollaan tekemisissä näkemisen ja/tai muun kokemisen kanssa. Taidelajien rajoja rikotaankin nykyään.

Retkillämme nähtyjä kuuluisien taiteilijoiden teoksia yhdistää se, että niissä näkyy selkeänä tekijänsä kädenjälki. On helppo erottaa Giacomettin ja Mirón veistokset toisistaan. 


Fondation Maeght, Saint-Paul-de-Vence.

Nykyään saatetaan ajatella, että taiteen avulla voi saada yhteyden johonkin metafyysiseen. Maalaukset ovat kuitenkin vain värejä kankaalla ja patsaatkin koostuvat atomeista. Ajattelen, että kuvataide saattaa olla kieli, joka voi puhutella alitajuntaamme. Musiikkikin on ehkä sellainen. Sibeliuksen sinfoniat eivät esitä mitään, mutta niiden kuuntelemisesta monet nauttivat. Maalauksenkaan ei tarvitse mielestäni kopioida näkyvää.  

Eräs suomalaistaiteilija on todennut, että taiteilija näyttää suuntaa muille. Tämä ajatus saattaa olla peräisin Nietzschen filosofiasta. Minä en usko, että taiteilijoilla on sen kummempaa salattua tietoa kuin muillakaan. Alalle on tyypillistä, että halutaan koetella rajoja. Minun mielestäni taiteilijaa koskevat samat yhteiskunnan normit kuin muitakin. 


Chapelle du Rosaire eli ”Matissen kappeli” Vencessä.

Osallistuin kerran eräälle proosan kirjoittamisen kurssille. Vetäjän mielestä minun novellini olivat liian herttaisia. Hänen mielestään kirjoittajan pitää osata olla ilkeä. Tämä olikin minulle sinänsä hyvän kurssin keskeinen anti. En kuitenkaan halua perustaa kirjoittamistani mihinkään pahaan, vaikka joskus mieli tekisi ja olen saattanut sellaiseen sortuakin. Sama koskee maalaamistani. 

Joskus saatetaan puhua halveksivasti sohvan yläpuolelle tarkoitetuista maalauksista. Tällä tarkoitetaan teoksia, jotka ovat kauniita, mutta eivät haasta katsojaansa. Mielestäni sellaisetkin teokset ovat aivan oikeutettuja. Jos joku haluaa katsella teosta, joka on levollinen ja tuottaa lohtua, mitä vikaa siinä on?

Itse pidän enemmän sellaisista teoksista, joissa on jokin jännite. Pieni väriristiriita tai muu ”virhe” saattaa herättää teoksen eloon.


Musée national Fernand Léger, Biot.

Kun ihminen kohtaa jonkin taideteoksen, syntyvään tulkintaan vaikuttavat sekä katsojan että taiteilijan tietoisuus, tunteet ja alitajunta. Syntyy kokemus, joka voi olla hyvinkin yksilöllinen. Voi myös käydä niin, että jokin teos ei herätä katsojan mielessä juuri mitään. Kokemus jää ohueksi. 

Aika moni teos puhuttelee minua vain vähän, vaikka olisikin kuuluisan taiteilijan tekemä. Joskus taas kohtaan teoksen, joka synnyttää minussa selittämättömän hyvänolontunteen ja ehkä herättää minussa halun maalata itsekin jotakin. Kokemus voi olla kuin ilmestys, jota on vaikea kuvata sanoin. 

Se, että arvostamme tiettyjen taiteilijoiden teoksia, on epäilemättä myös oppimisen tulosta. On vaikea tarkastella ennakkoluulottomasti esimerkiksi van Goghin teoksia, koska meille on niin usein kerrottu hänen teostensa erinomaisuudesta.


Musée Picasso, Antibes.

Mirón teokset ovat surrealistisia. Olkoonpa hänen työnsä maalauksia tai veistoksia, ne on helppo tunnistaa hänen aikaansaannoksikseen. Hänen maalauksissaan on jotakin maagista, ne ikään kuin surisevat jossakin toisessa todellisuudessa. En osaa selittää, mistä se johtuu.  

Matissen teokset ovat usein äärettömän yksinkertaisia. Niiden värit soivat kauniisti mielessä. Voisi kuvitella, että niihin kyllästyy nopeasti, mutta en usko, että niin kävisi. Nerokkuus saattaa ilmetä kykynä yksinkertaistaa jotakin oleellista. 

Jokin teos ei ehkä ole visuaalisesti kovin vaikuttava, mutta sitäkin voi tutkia taidehistorian tai sommitteluperiaatteiden avulla. Eri kaudet näyttäytyvät jatkumona, jossa tietty vaihe kylvää siemenet seuraavan vaiheen kehittymiselle. Suuret yhteiskunnalliset murrokset vaikuttavat myös taidevirtauksiin. Kukin taiteilija on lujasti sidoksissa omaan aikaansa.


Musée Renoir, Cagnes-sur-Mer. 

Maalauskoulutuksissa, joihin olen osallistunut, on usein arvioitu yhdessä teoksiamme ja käytetty siihen runsaasti aikaa. Olen oppinut, että teoksesta voi saada näin paljon enemmän irti kuin vain pikaisella vilkaisulla. Tätä olisi hyvä soveltaa myös näyttelykäynteihin. Ehkä kannattaisi keskittyä vain muutamaan teokseen ja jättää muut vähemmälle huomiolle.  

Tapasin tuttuja taideviikollamme. Tarkoitan sitä, että tunnettujen taiteilijoiden tyylit olivat ennestään tiedossani. Löysin myös ainakin yhden uuden tuttavuuden. Le musée Bonnardissa oli esillä nimitaiteilijan teosten lisäksi Pierre Lesieurin ihastuttavan värikylläisiä ja luovan harkitusti sommiteltuja teoksia. Minun ei tarvitse ymmärtää hänen mahdollista sanomaansa, jos sellainen on. Teokset valaisevat minua muutoinkin. 

Jokin taideteos saattaa aiheuttaa ahdistusta. Mielestäni sekin on sinänsä tervetullutta, jos kyse on jonkin vinoon luutuneen asenteeni haastamisesta. Aina voi myös miettiä, millaisessa hengessä teos on tuotettu. Omien arvojen rienaaminen ei tunnu rakentavalta. 


Näkymä vanhaan Venceen.

En osaa sanoa, miten kuvataide olisi määriteltävä. Epäilemättä sitä on kuitenkin runsaasti olemassa. Olen yrittänyt tässä eritellä kuvataiteen olemusta. Me kaikki teemme eri tavoin identiteettiämme näkyväksi. Kuvataiteen harrastaminen on varmaan myös sitä.  

Taideviikkomme oli antoisa, mutta vaativa minulle, joka toimin toisen vuokra-automme kuljettajana. Etäisyydet eivät olleet kilometreinä pitkiä, mutta ajassa olivat. Täkäläisessä liikennelabyrintissä ajaminen oli kuluttavaa. Navigaattoreiden käytöstä huolimatta ajoimme harhaan monta kertaa. Paikallisen ajokulttuurin kärsimättömyys luo oman haasteensa pohjoiseen rauhallisuuteen tottuneelle kuljettajalle. 

Kulttuurielämys sekin. 
 

Vanhemmat

Uudemmat

Heikki Honkala

Olen tuore turkulainen. Muutimme vaimoni kanssa tänne Helsingistä, kun jäin eläkkeelle kauppaopettajan työstä. Geenini ovat länsirannikolta ja Laatokan liepeiltä, olen syntynyt pohjoisessa, mutta asunut suurimman osan elämääni etelässä. Viime vuosiani ovat leimanneet kaksi sairastamaani syöpää. Olen kiinnostunut liian monista asioista. Maalaan ja kirjoitan.

heikki.honkala@icloud.com

Heikki Honkala

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi