Torstai 20.6.2019
"
Kiitetty olet sinä, Herra, meidän isiemme Jumala, ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti. Dan. 3:52 (apokr.)

Onnea, syksyn lapsi

2.11.2016 06:06 | Henna Kinnunen
Syksyn lapseksi synnyit, tuot valoa pimeisiin iltoihin ja hämäriin aamuihin. Tulit myös lahjaksi minunkin elämääni, kaksikymmentä vuotta sitten.

Tänään katson paahteisiin, herskyviin, kivikkoisiin, upottaviin ja ilta-auringon kultaamiin yhteisiin hetkiin.

Kiitos, että olen saanut kasvaa rinnallasi vaivaiskoivun mittaiseksi. Olet antanut minulle kasvurauhan. Kiitos, ettet ole vaatinut yhtään enempää.

Kiitos, että kompuroidessani ja epäilysteni voittaessa et ole vetänyt minua täytteen mittaan kohti valoa. Et ole raivannut tieltäni kiviä, vaan olet tarjonnut matkasauvaa. Ylpeydessäni olen sen myös torjunut, olen yrittänyt omin voimin. Ja kompuroinut. Ja taas olet sitonut haavojani pyytämättä.



Kiitos, kun olet kantanut kuohuvien koskien yli, kun omat voimani ovat olleet vähäiset. Et ole mitannut kannettua matkaa etkä näyttänyt haavaisia jalkojasi, joita kosken kivet ovat karhaisseet.

Kiitos – olet kuin järkäle, jolle olen saanut purkaa tuskan ja kaiken aivan turhan päältäni. Kiitos rehellisyydestä, siitä, että olet turhan loan viskannut pois ja kiinnittänyt katseen siihen, missä meidän aikamme on ollut kasvaa. Kiitos rakentavista riidoista, joissa olemme molemmat voineet tuoda kaunispuheiden jälkeen syvimmät kipumme sovintopöydälle. En unohda hetkiä, jolloin olet valvonut kanssani pitkälle yöhön keskustellen, hiljaa odottaen, keskustellen, anteeksipyytäen, anteeksiantaen ja taas keskustellen. Kiitos kärsivällisyydestäsi. Sitä on tarvittu.



Toivon, että annan tilaa myös sinun heikkoudellesi. Etten vaatisi liikaa; en liikoja selityksiä enkä liiallista analyysiä. Antaisin sinun olla sinä – syödä sen jälkiruoan ennen ruokaa. Vaikeudet ovat tuoneet meitä lähemmäksi, olemme niiden keskelläkin nähneet kirkkaammin sen, mistä on tärkeä pitää kiinni.

Kiitos, että et ole tuonut minulle kultaa ja timantteja, kun en ole niitä toivonut. Mutta kiitos, kun olet tuonut kynttilöitä, joiden loisteessa olemme hämärinä iltoina tuoneet lähelle ne rakkaat, joita ikävöimme ja kaipaamme. Heidätkin, läheiset, ystävät, kummilapset ja kaikki ne, joiden kanssa rakkauden liekki on himmentynyt. Isä, anna rakkauden valosi voiman rakentaa yhteyttä sinne, missä se on rikkoutunut.



Kiitos, että olet antanut minulle aikaa. Olet antanut perheelle aikaa. Olet antanut läheisille ja vieraille aikaa. Olet antanut naapurin koiralle aikaa. Kiitos, että olet jakanut siitä, mitä sinulle on lahjaksi annettu.

Kiitos, että olet vaalinut kodissamme sitä, mikä on tärkeintä. Uskoa. Et ole tuominnut, et määrännyt tai käskenyt, et kieltänyt. Olet elänyt niin kuin uskot. Epäillen ja tahtoen. Rakkainta on, kun olet siunannut jokaisen meistä yölevolle.

Toivon, että jaksaisimme luottaa Jumalan johdatukseen syksyn ja tulevan talven hetkinä. Niin ettemme hyvinä hetkinä unohtaisi läheisiämme ja että myrskyssä jaksaisimme luottaa. Toivon, että Jumala kaikkivaltiudessaan osoittaa meille tarkoitetut tehtävät ja nöyrästi ne hoitaisimme. Niin ettemme omin voimin, omin viisauksin ja itsekkäin ajatuksin elämäämme rakentaisi. Toivon, että mielemme tyytyisi Jumalan tahtoon myös siinä, kun mietimme ja teemme ajallisia päätöksiä asumisen paikasta. Toivon, että Taivaallinen Isä osoittaa meille tiemme.



Suurin kiitos siitä, että olet syntitaakkojen alla armoevankeliumilla lohduttanut. Koettelemusten alla meitä on yhteen entistä vahvemmin liitetty. Kiitos läheisten, kiitos ystävien, kiitos heidän, jotka ovat meitä rukouksin kantaneet tähän hetkeen.

Syksyn lapsena kuljet edelleen, olet valoni pimenevissä illoissa. Onnea ja siunausta jokaiseen hetkeen, nelinelonen.

Henna Kinnunen

Olen 44-vuotias nainen ja asun perheeni kanssa kuudetta vuotta Fuengirolassa, Espanjassa. 

Minua kiinnostaa se, johon sanat eivät aina yllä. Se tärkeä, mitä nopeasti askeltaessa ei välttämättä huomaa. Voimaannun hiljaisuudessa, luonnossa ja siellä missä elämän kipua ja iloa uskalletaan jakaa kyyneleillä. 

Minulle voi kirjoittaa osoitteeseen henna.kinnunen@dnainternet.net.

Henna Kinnunen

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi