Perjantai 26.4.2019
"
Herra, minun Jumalani, kukaan ei ole sinun vertaisesi! Sinä olet tehnyt suuria tekoja, sinä ajattelet meidän parastamme. Ps. 40:6

Kuukauden yllätyksellisin päivä

6.7.2018 07:18 | Henna Kinnunen
On se kuukauden päivä, jota on aina yhtä vaikea ymmärtää. Niin hämmentävä, että tutkijatkaan eivät ole sille suurempaa selitystä löytäneet. Päivä, jolloin koen, että tunteet kulkevat omaa menoaan ja järki ihmettelee vieressä, mitä tapahtuu ja miksi.

Aamulenkiltä se jo alkaa aivan yllättäen. Varoittamatta. Auringon nousun aikaan juoksen mieheni kanssa tavanomaista aamulenkkiä. Mieli on keveä ja kiitollinen, ja totean miehelleni: ”Tänään olisi kirjoitettava blogi. Kirjoittaisinko kiitollisuudesta ja tästä onnesta?”



Ennen kotia juoksu vaihtuu kävelyyn, ja kuljemme käsi kädessä. Siinä turvassa on helppo kertoa mielen epävarmuudesta ja pelosta. Puoliso kuuntelee ja rohkaisee. Pysähdymme, katsomme toisiamme ja halaamme ennen viimeistä jyrkkää pulssinnostonousua. Puoliso kannustaa vielä olemaan rohkea ja luottamaan pelossa.



Ja siinä hetkessä olotilani yhtäkkiä muuttuu.  Ilo on kadonnut. Vedän käteni pois rakkaani kädestä. En puhu mitään. Katson epäilevin silmin juoksukaveriani ja hän ihmetellen minua. Toivon, että hän ymmärtäisi, mitä tapahtui.

Ärtymykseni kasvaa, kun hän ei puhu mitään. Huokaisen syvään ja toivon, että toinen sen kuulisi. Syytän mielessäni puolisoani: Väärä sana väärään aikaan, ja onni vaihtui loukkaantumiseksi ja pahaksi mieleksi. Kannustussanat olivatkin liikaa. Sanaton myötäeläminen olisi riittänyt. Sellainen hellä katse tai pehmeä kädenpuristus. Itkettää, mutta en itke. Askeleeni nopeutuvat ja kasvatan välimatkaa. 

Katson puhelimesta kelloa. Työt alkavat vartin päästä. Ajattelen, että turha odottaa mitään. Ei synny keskustelua eikä toinen provosoidu, hän ei syytä minua. On vain niin raivostuttavan maltillinen. Pinkaisen juoksuun. Reisiä polttaa, mutta en anna periksi. Ärsyyntyminen vain sisuunnuttaa ja adrenaliinin voimalla nousen mäen ylös.



Päivä alkaa päänsäryllä, ja mieli on surkea. Ihmettelen, mistä elämän onnesta aamulla puhuin. Ystävä laittaa viestin loppuun: ”Siunattua päivää.” Kyyneleet vierähtävät poskelle. Pyyhkäisen ne nopeasti. Ajattelen: ei siunaus minulle kuulu, ei tämmöiselle. Olen pettynyt itseeni, olo on kelvoton. Mitä taas tapahtui ja miksi? Vastaan kuitenkin ystävälle: ”Sitä tänään tarvitaan.” Kyyneleet valahtavat uudestaan. En ymmärrä itseäni yhtään, en aamun kiukkuakaan. Tarvitseeko edes?

Laitan viestin rakkaalle: ”Annatko anteeksi?” Kirjoitan vielä perään, mutta pyyhin pois: ”Ei ole pakko antaa anteeksi, jos et jaksa. Tällaiselle.” Työpäivän jälkeen armonalttari on matalalla. Turvalliset käsivarret kietovat riekalaisen mieleni kasaan. Armon ihmeellinen voima pyyhkii yllättävien mielen iskujen yli ja vapauttaa. En ymmärrä itseäni. Kumma kaveri on muuttunut taas rakkaaksi, ärtymyksen pilvien takaa paistaa taas kiitollisuuden valo. "Kuukautiset taitavat olla alkamassa", sanon. ”Kyllä minä arvasin, että on se päivä”, puoliso toteaa ja hymyilee. Selityksiä ei vaadita.



Niin monesti ihmettelen näitä päiviä, joita naisena elämiseen liittyy. Haluan taistella, etten joka kuukausi käyttäytymiselläni hämmentäisi läheisiäni. Ja rukoilen, että onnistunpa taikka en, minua tällaisena rakastettaisiin. 

Tunnisteet:


kuukautiset onni

Henna Kinnunen

Olen 44-vuotias nainen ja asun perheeni kanssa kuudetta vuotta Fuengirolassa, Espanjassa. 

Minua kiinnostaa se, johon sanat eivät aina yllä. Se tärkeä, mitä nopeasti askeltaessa ei välttämättä huomaa. Voimaannun hiljaisuudessa, luonnossa ja siellä missä elämän kipua ja iloa uskalletaan jakaa kyyneleillä. 

Minulle voi kirjoittaa osoitteeseen henna.kinnunen@dnainternet.net.

Henna Kinnunen

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi