Perjantai 21.9.2018
"
Herra, neuvo minulle tiesi, että noudattaisin sinun totuuttasi. Ps. 86:11

Naisia koolla

5.11.2015 07:05 | Kaisu Tuomaala
Talo on hieno ja naisia koolla. Tavallinen koti, eikä kuitenkaan yhtään tavallinen. Aivan omanlaisensa, asukkaittensa näköinen. Ilta pimenee suurten ikkunoiden takana. Katson naisia kynttilöiden kajossa, osa kumartuneina toistensa puoleen. Ulkoisesti aika hienoja naisia: rauhallisia, sopusointuisia, kasvoissa loppuviikon raukeutta ja valoisaa tyyneyttä. Kierrän kasvoja, jokaisen tunnen: kiva kun pääsi tulemaan. Jonkun vanhemman naisen silmissä näen hetken viivähtävän surua, ehkä huolia, sitten kumartuu keskusteluun vierustoverin kanssa. Tuttavallista puheensorinaa. Ihania naisia, ajattelen. Nämäkö olivat niitä alistettuja reppanoita ilman omaa tahtoa, joista tiedetään paljon ja ei kuitenkaan tiedetä…

Illan aiheena on tyytyväisyys ja tasapaino. Nainen, joka kertoo, puhuu aluksi, kuinka ei ole itsestään selvää, että osaa olla tyytyväinen, vaikka kaikki olisi hyvin. Usein vastoinkäymiset ja koettelemukset opettavat tyytyväisyyttä. Sitten hän puhuu onnellisuudesta. Kolmesta tekijästä, jotka vaikuttavat onnellisuuteen. Ensimmäinen: Autonomia – että ihminen saa toimia vapaasta tahdostaan, oma­-aloitteisesti ja arvojensa mukaisesti. Toinen: että ihminen voi käyttää omia kykyjään, onnistuu, saa aikaiseksi.  Kolmas: että ihminen saa kokea yhteenkuuluvaisuutta, tunnetta, että hänestä välitetään, ja hän saa välittää toisista. Auttaa ja palvella ja näin kokea merkityksellisyyttä. Juuri näitä ihmiselle onnea tuottavia asioita saa kokea muun muassa äidin tehtävässä, palvellessaan muita. Nainen nostaa katseensa. 

Minua pysäyttää viimeinen ajatus onnellisuudesta: palvella muita, kuulua joukkoon, olla osa muita, kokea merkityksellisyyttä. Kerran eräs mummo torilla ihmetteli kattilan kokoa, jos on kahdeksan lasta. Sanoin, että on jotenkin mukavampaa kattaa kymmenen lautasta kuin yksi, samallahan sen tekee. Mietin, onko nykyihminen enemmän sellainen, joka laskelmoi aikaansa ja antamisiaan, tietämättään että se onkin itseltä pois. Jää itse jostakin olennaisesta vuorovaikutuksesta pois. Ehkäpä joskus tulee tarpeellisuuden ikävä.

Nainen puhuu valinnoista: ihminen voi valita, mitä mieltä ruokkii: kiukkuista ja katkeraa vai valoisaa, kiitollista, armollista ja ystävällistä. Ihmisen onnellisuus on puoleksi omaa asennevalintaa. Puhumme vaikeista kokemuksista ja anteeksiantamisesta. Siitä, että kun on itse saanut anteeksi, haluaa antaa anteeksi. Että anteeksiantamattomuus ei tulisi oman uskomisen esteeksi. Armossa on kyse Jumalan anteeksiantamuksesta, se riittää. Puhumme siitä, kuinka Jumala tietää, mitä tekoa ihminen on. Siksi on armo. Muistuu mieleen Paavalin sanat: Jumalan armosta olen se, mikä olen, ja hänen armonsa ei ole vähäinen ollut. Jumala Luojana, kaikkien lahjojen, armonkin antajana – siinä terveen ja nöyrän ihmistunnon perustaa.

Keskustelu lainehtii onnellisuuden ja tyytyväisyyden tekijöissä. Iso ajatus, joka vapauttaa ihmistä huolista, on luottamus, että Jumala huolehtii asioista, Jumala tietää. Hyvä omatunto tekee vapaaksi. Voi elää hyvällä mielellä tätä elämää, jakaa hyviä asioita ja hetkiä läheisten ja ystävien kanssa. Jumalan sana ja sen kuuleminen tuovat lohtua ja luottamusta Jumalan johdatukseen. Välillä laulamme: Jumalan haltuun anna, ja kuulostaa, että sen sanat jatkavat ajatusten virtaa, joista juuri puhuimme. Katson laulun tekijää; joku paljon aikaisemmin, pari sataa vuotta sitten puhui samoista kokemuksista kuin juuri tässä naisten joukossa. Siitä, että ihmiselle tuo onnea ja lohtua, kun turva on isommissa käsissä kuin omissa voimissa.

Mieleen jää sanoja: Vastoinkäymisten voima. Tyytyväisyys: tunnetta, että ei tarvitse mitään lisää. Elänkö itseni näköistä elämää? Valitse itse tapasi olla vaimo, äiti, ystävä, oma tapasi käydä töissä, olla kotona, hoitaa, laittaa kotiasi… Ajatukset ovat moninaiset, huolettomat.

On pimeä, kun lähdemme. Ulko-ovella tuulessa yön ja lähellä olevan meren haju. Tämä pieni maan syrjä, hyvä paikka elää, kun on ystäviä, kun kuuluu joukkoon.

Kaisu Tuomaala

Olen turkulainen perheenäiti ja kuvaamataidonopettaja, joka asuu pellon reunassa. Minua kiinnostavat tyhjät kohdat ja tihentymät, elämän epärationaalisuus ja siitä selkiytyvä tarkoituksenmukaisuus, viivojen piirtäminen ja sanat.

Voit antaa palautetta blogistani minulle osoitteeseen kaku.tuomaala@pp.inet.fi.

Kaisu Tuomaala

Liisa Louhisalmi

AATOKSEN SAIRAALAREISSU

Helppolukuinen lastenkirja, joka tutustuttaa lasta sairaalamaailmaan.

17 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Toim. Ari-Pekka Palola

Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti

Kirja antaa tietoa vanhoillislestadiolaisen opetuksesta ja avaa sitä, mihin uskosta nousevat opinkäsitykset pohjautuvat. Artikkeleissa avataan myös käsitteiden merkityksiä. 

25 €


Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Eero Kukko ja Juha Paukkeri

ALKUSOITOT, SIIONIN LAULUT

Nuottikirja, joka sisältää alkusoiton jokaiseen Siionin lauluun. Alkusoittoja on 35 eri säveltäjältä. Kirja sopii kaikille seuroissa, kodeissa ja seurakuntatyössä näitä lauluja soittaville.

30 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi