Tiistai 20.11.2018
"
Hyvä on sen osa, jota sinä, Herra, kasvatat ja jolle sinä opetat lakiasi. Pahana päivänä sinä varjelet häntä, kun hauta jo aukeaa sille, joka rikkoo lakiasi. Ps. 94:12-13

Erityisherkkä

2.3.2017 06:39 | Kati Kanto
Selaan Opetus- ja kasvatusalan Educa-messujen esitettä. Koetan valita sieltä mielenkiintoisimmat kohteet, joihin suunnistaa luentoja kuuntelemaan. Hmm. Hetkinen. ”Miten erityisherkkä voi selvitä koulussa ja työelämässä?” Sinne. Joku muukin on näköjään kiinnostunut aiheesta: satapäinen yleisö on tullut kuuntelemaan psykologi, herkkyystutkija Heli Heiskasen luentoa.

Erityisherkkyys on synnynnäistä tunne- ja aistiherkkyyttä. Se johtuu hermojärjestelmän herkkyydestä aistia, havaita ja reagoida asioihin tavanomaista voimakkaammin. Koska kyse ei ole sairaudesta, viasta tai vammasta, erityisherkkyys ei ole diagnoosi, mutta sen tunnistaminen on hyödyllistä itsetuntemuksen kannalta. Näin kertoi asiantuntija luennossaan.

Kotona suuntaan nettiin. Siellä on useita testejä, joilla voi testata, olenko erityisherkkä ja kuinka vahvalla tasolla. Jo ennen testiä tiedän tuloksen: kuulun tähän kategoriaan. Kyllä, melkein huippulukemat. Onnittelenko itseäni?

Jokainen ihminen on jollain tavalla herkkä, sanoi eräs ystäväni, kun keskustelimme aiheesta. Hän viittasi tällä jokaisessa piilevään herkkään kohtaan. Pohdimme, että varmaan jokaisella on oma traumansa, oma kipeä pisteensä, jota ”sohaisemalla” voi saada pahaa jälkeä aikaan.

Toinen esimerkki. Kuuntelin työpaikalla kahvipöytäkeskustelua, jossa mieskollegani puhuivat siitä, miten erilaisista sairauksista lukeminen on pahasta: kaikki oireet löytyvät ja tuntuvat itsessä. Tuntui lohdulliselta, että toisillakin on vastaavanlaisia kokemuksia. Muistan, miten pienenä selasin Otavan tietosanakirjoihin kuuluvaa lääkärikirjaa. Kauaa en pystynyt sitä tekemään. Tuli pikkuhiljaa hiipivä varmuus siitä, että minullahan on juuri tuollainen jäykkyys niskassa, kutiava tunne selässä tai särky pikkuvarpaassa! Struumasta kertovan kuvan näkeminen oli viimeinen piste: kirja oli suljettava välittömästi ja kiikutettava kiireesti kirjahyllyyn sen omalle paikalle. Käsittämätöntä, miten sairaudet alkavat realisoitua kehossa niiden oireita lukiessa.

Sain 5-vuotislahjaksi Prinsessa Ruususen. En uskaltanut avata kirjaa sen kuvituksen vuoksi ennen kuin nyt vanhempana, jolloin tajuan, että kuvat ovat upeita, maalauksenomaisia teoksia. Mutta lapsen näkökulmasta ne olivat valtavia.

Herkkyys on jokaisessa, tosin se ilmenee kaikilla hyvin eri tavalla ja eri asteisena. Herkkä ihminen tunnustelee huoneeseen astuessaan ilmapiiriä tuntosarvet ojossa, tekee havaintoja, joita toinen ei välttämättä huomaa ollenkaan. Hän aistii mielialoja, äänen painoja, tekee siis havaintoja koko ajan toisten nonverbaalisesta viestinnästä, kuten eleistä ja ilmeistä. Herkkyydessä on puolensa, se on luovuuden toinen puoli, välttämättömyys. Toisaalta se on raskas taakka.

Tärkeintä olisi siis löytää keinot oman herkkyyden kanssa elämiseen. Itkukurkkuoloon voi esimerkiksi kehitellä erilaisia systeemejä: 1) Voi sanoa puhekumppanille: ”Odota hetki.” 2) Noin 3 sekunnin nieleskely. 3.) Jutun jatkaminen aivan kuin ei mitään.

Pienenä pelkäsin punastumista. Uskon, että se on aika monen nuoren peruspelko. Etenkin, jos siitä joku huomauttaa. ”Se on tuntevan ihmisen merkki”, totesi joku minulle joskus. Muistan nämä sanat vieläkin.

– Kaiken lähtökohta on, että tunnistaa oman herkkyytensä, kouluttaja ja psykologi Heli Heiskanen kuvaa. Erityisherkkiä on noin viidesosa ihmisistä, ei se ole niin harvinainen ominaislaatu. Tärkeintä on myös, että omaa erityisherkkyyttään oppii arvostamaan ja ennen kaikkea huomioimaan omassa arjessaan.

– Suurin haaste erityisherkille on oman jaksamisen ja rajojen tunnistaminen sekä omasta itsestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Kaikki eivät vain välttämättä pysty tähän nykypäivän hektiseen maailmanmenoon ilman, että siitä seuraa erilaisia stressitiloja ja muita vaivoja. Herkkyys on suuri voimavara, jota tulee kuunnella, ymmärtää – myös itse, Heiskanen toteaa.
 
Eläimetkin ovat omalla tavalla hyvin herkkävaistoisia. Esimerkiksi kissani loukkaantuu pitkäksi aikaa, jos sille nauretaan. Kun puhun lähdöstä jonnekin, se häviää kuin maan nielemänä. Milloin sitä on ajettu hakemaan kymmenien kilometrien päästä, milloin ryömitty pitkin sänkyjen ja sohvien alustoja, kunnes on tehty havainto pimeässä kiiluvasta silmäparista sohvan perimmäisessä nurkassa. Eläimet elävät vaistojensa varassa. Ne ovat erittäin herkkiä melulle ja muille aistiärsykkeille. Kevätlintuja tarkkaillessa tuntuu siltä, että jo pelkän kiikarin nostaminen silmille saa pellolla käyskentelevät kuovit ja kurjet pelmahtamaan kauemmaksi metsän rajaa kohti.

Olen varannut kirjastosta aiheeseen liittyvän uuden kirjan Herkkyys ja kiusaaminen. Olen helpottunut, että siitä ei ole vielä tullut saapumisilmoitusta. Minusta tuntuu, etten uskalla sitä avata. Joskus on parempi huomata hieman vähemmän. Luottaa siihen, että aivan kaikki ei ole sitä, miltä se kuulostaa tai näyttää. Reaalitodellisuus, kuten auton renkaiden kulumispinnan tutkiminen tai sämpylätaikinan sitkon selvittäminen ovat joskus parasta terapiaa.

Lähteet:
http://heliheiskanen.fi/test/herkkyystesti/
http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/

Vanhemmat

Uudemmat

Kati Kanto

Olen nelikymppinen nainen Lapista, kotoisin rajalta, Torniosta. Tällä hetkellä asun Rovaniemellä. Olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Kirjoittaminen, kuvataiteet, liikunta ja laulaminen ovat minulle tärkeitä asioita.

Palautetta blogiteksteihini voi antaa sähköpostiin: kati.kanto6(at)gmail.com.

Kuva: Kari Vengasaho

Kati Kanto

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Nuottivihko – Iloinen jouluretki

Lähde jouluiselle musiikkiretkelle! Retki alkaa joulun odotuksesta ja etenee jouluvalmistelujen kautta kohti aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Retkelle lähdetään perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa.

18 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Iloinen jouluretki, SRKCD-130

Lähde jouluretkelle perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa. Laulujen kautta edetään joulun odotuksesta kohti jouluvalmisteluja, aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Tyttöjen ja poikien lauluryhmiä johtaa Ulla Metsänheimo. Pianoa soittaa Emilia Soranta. Lauluja säestetään myös monin muin soittimin. 

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi