Torstai 21.2.2019
"
Kuinka suuri onkaan sinun hyvyytesi! Se on ehtymätön aarre niille, jotka sinua pelkäävät. Kaikkien nähden sinä annat apusi niille, jotka turvautuvat sinuun. Ps. 31:20

Koskettavia hetkiä pääsiäiskirkossa

5.4.2018 06:54 | Kati Kanto
”Nyt sammutamme Juudaksen kynttilän.” Alttarin edessä olevasta kahdentoista kynttilän joukosta sammutetaan yksi. Istun kirkossa. Yleensä olen käynyt pääsiäiskirkossa vasta ensimmäisenä tai toisena pääsiäispäivänä, nyt lähdin kiirastorstain messuun, ensimmäistä kertaa elämässäni.

Raamatunkertomus etenee: Juudas on nyt poistunut yhteiseltä aterialta, jossa Jeesus asetti ehtoollisen muistoateriakseen. Seuraan jännittyneenä ja liikuttuneena jumalanpalveluksen etenemistä.

Pappi jatkaa: ”Nyt Jeesus poistuu opetuslastensa kanssa yhteiseltä aterialta Getsemanen puutarhaan. Siellä Jeesus vangitaan Juudaksen kavallettua hänet. Muut opetuslapset pelkäävät, he pakenevat paikalta ja jättävät Jeesuksen yksin. Sammutamme myös muiden opetuslasten kynttilät.” Yksitellen sammuvat kaikkien yhdentoista opetuslapsen kynttilät. Keskelle jää kuitenkin loistamaan vielä yhden, korkeimman kynttilän liekki, Kristuksen kirkas valo. Mielessä häivähtää pelko: entä jos sekin sammutetaan? Mutta ei, sehän jää pysyväksi valonlähteeksi pimeyteen!

Pappi alkaa lukea Raamatusta psalmia, jossa kuvataan Jeesuksen kärsimystä Getsemanen puutarhassa, sitä, miten Häntä ruoskitaan ja pilkataan, Hänen päälleen syljetään, miten ylipapit käyvät kauppaa Hänen vaatteistaan.

Messu on päättymässä. Kuorolaisia ja joitakin kirkon työntekijöitä astelee alttarille. He alkavat yhdessä tyhjentää alttaripöytää. Ensin lähtevät kaksi isoa kukkamaljakkoa, sitten monia muita esineitä, kunnes jäljelle jää enää risti. Pöydälle levitetään musta liina, ja koko alttari verhotaan mustalla kankaalla.

Näky on pysäyttävä. Jeesuksen kärsimys on kirkossa lähes käsinkosketeltavaa. Katson edessä olevia ihmisiä, vaistoan surua, ahdistustakin. Vai onko se vain minussa? Tuntuu, ettei tämä voi olla vaikuttamatta.

Seuraan lumoutuneena, miten suntio vie alttarille vielä tummanpunaisista ruusuista tehdyn seppeleen. Hän asettaa sen seinää vasten pienelle pöydälle. Ruusujen puna kuvaa Jeesuksen verta, hänen viatonta kärsimystään. Ruusun piikit tuovat mieleen myös orjantappurakruunun, jonka terävät okaat haavoittivat Hänen päätään.

”Oi rakkain Jeesukseni, piinattu verinen. Mun särkyy sydämeni, kun tuskaas muistelen!” Virren viimeisessä säkeistössä kanttori ei soita enää; urutkin siis vaikenevat. Kaikki on riisuttua. Myös valot sammuvat kirkosta lähes kokonaan. Tunnelma muuttuu yhä pysähtyneemmäksi, odottavaksi, lähes lamaantuneeksi.

”Menkää rauhassa”, sanoo pappi. Messu on päättynyt. Huomaan, että hän ei jatka tuttua toivotusta loppuun: ”Ja palvelkaa Herraa iloiten!” Kaikki viittaa koskettavalla tavalla kiirastorstain ja pitkänperjantain sanomaan. Poistun kirkosta muiden kirkkovieraiden kanssa maaliskuun pikkupakkaseen. Ympärillä ovat valtavien kinosten peittämät hautakummut.

Pari päivää myöhemmin olen samaisessa paikassa toisen pääsiäispäivän valoa ja ilosanomaa uhkuvassa jumalanpalveluksessa. "Lensi maahan enkeli, joutuisampi tuulta. Suuren kiven vieritti hän syrjään haudan suulta. Suuren kiven vieritti hän syrjään haudan suulta. Kivelle hän istahti, puhui iloisesti: Jeesus nousi haudastaan ja elää ikuisesti. Jeesus nousi haudastaan ja elää ikuisesti."

Alttaripöydällä on kaksi kimppua auringonkeltaisia narsisseja ja koivunoksia.

Tekstissä on lainauksia virsistä 63 ja 88.
 

Kati Kanto

Olen nelikymppinen nainen Lapista, kotoisin rajalta, Torniosta. Tällä hetkellä asun Rovaniemellä. Olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Kirjoittaminen, kuvataiteet, liikunta ja laulaminen ovat minulle tärkeitä asioita.

Palautetta blogiteksteihini voi antaa sähköpostiin: kati.kanto6(at)gmail.com.

Kuva: Kari Vengasaho

Kati Kanto

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi