Torstai 17.10.2019
"
Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä. Iäti kestää hänen armonsa. Ps. 136:1

Lähimmäisenrakkautta Gambiassa

18.5.2019 06:20 | Lähetystyössä
Olin maaliskuun lopulla ensimmäisellä lähetysmatkallani Afrikassa yhdessä Samuli Riekin kanssa. Samulille matka oli jo kymmenes. Matkalla pidimme seuroja pääkaupunki Banjulin eteläpuolisella alueella pienissä kaupungeissa ja kylissä, etupäässä perheissä. Gambian virallinen kieli on englanti, joten se oli myös ”seurakielemme”. Joskus puheita on käännettiin myös ranskaksi, jos seuraväen joukossa oli Senegalista ja Guineasta muuttaneita ja toisinaan myös paikallisille wolofin ja mandinkan kielille. Seurat olivat joka paikassa odotettu tapahtuma.



Yhtenä päivänä ajoimme Janjanburehiin, joka sijaitsee Gambia-joen saarella n. 350 km rannikolta. Auton ikkunasta näkyi kuivan kauden mukaista maisemaa, savimajakyliä ja apinanleipäpuita. Suurempien kylien rajoilla oli poliisin tai armeijan tarkastuspisteitä. Muslimitaustainen kuljettajamme halusi käyttää meitä paikallisessa UNESCO:n maailmanperintökohteessa, joka pystytettyine kivipaasineen muistutti Britannian Stonehengeä. Paikkaan liittyi paljon tähtitiedettä ja taikauskoa. Janjanburehissa on yksi uskovainen perhe, joka odottaa seuroja. Niinpä tälläkin matkalla järjestyi mahdollisuus viedä taivaan terveisiä ja uskon rohkaisua tuonne syrjäiseen paikkaan Afrikan mantereella. Noiden iltaseurojen alkaessa kuuden aikaan lämpötila oli vielä n. 40 astetta, vaikka aurinko oli pian jo laskemassa. Samuli puhui viinipuuvertauksesta ja huomasin pian, että tulkkaaminen tuossa lämpötilassa oli haasteellista - aivan päässä humisi. Perheen aikuinen tytär Musa sen sijaan käänsi puhetta sujuvasti mandinkaksi. Jumalan Sana ruokki meitä kaikkia.




Paluumatkalla Atlantin rannikolle huomasimme jonkin matkaa ajettuamme, että tien oikeassa reunassa makasi nuori tyttö liikkumatta. Meitä edellä ajavat eivät pysähtyneet ja myös oma kuljettajamme ajoi ensin paikan ohi. Samuli sanoi heti, että emmehän voi jättää tyttöä tuohon - aamupäivän lämpötila oli varmaan jo yli 30 asteessa. Niinpä Pajeromme teki u-käännöksen ja palasimme tytön kohdalle. Samuli, minä ja oppaamme Alagie menimme tytön luo, joka oli selvästi pyörtynyt. Valutimme juomapullosta raikasta vettä hänen päähänsä ja käsivarsilleen pitkän aikaa, ennen kuin hän liikahti. Viimein saatoimme auttaa hänet pystyyn ja pian hän saattoi sanoa muutaman sanan Alagien kanssa. Ilmeni, että hän oli kävellyt kodistaan muutaman kilometrin päästä ja kohta näimme, että kaukaa lähestyi hitaasti aasin vetämät rattaat, jossa oli ihmisiä. Tyttö kertoi, että tulijat ovat hänen sukulaisiaan. Tyttö toipui niin, että hän saattoi nousta rattaiden kyytiin. Mielellään hän otti antamamme vesipullon.

Mietimme, kuinka ihmiset saattoivat olla tuollaisia, että eivät pysähdy auttamaan ihmistä, joka voi olla hengenvaarassa - ei ole edes ajallista lähimmäisenrakkautta toiseen ihmiseen. Mieleen tuli Jeesuksen vertaus laupiaasta samarialaisesta, jossa monet kulkivat ohi vastaavassa tilanteessa.

Vasta laupias samarialainen pysähtyi auttamaan ja saattoi majataloon. Jatkoimme matkaamme hyvillä mielin, että saatoimme auttaa tuota nuorta tyttöä. Mielessäni kävi myös pyyntö, että tuo tyttö voisi joskus kohdata henkilökohtaisesti laupiaan samarialaisen, Jeesuksen, ja löytää hänen valtakuntansa tuolla Gambiassa. Monet siellä ovat jo tehneet tällaisen löydön ja ovat siitä iloisia ja onnellisia.

Raimo Haapalahti

Vanhemmat

Uudemmat

Lähetystyössä

SRK tekee lähetystyötä kotimaassa ja ulkomailla. Työ sisältää lähetysmatkoja, paikallisen toiminnan tukemista sekä humanitaarista avustustoimintaa lähetystyön kohdemaissa. 

Tässä blogissa muun muassa puhujat, tulkit ja seuravieraat kertovat kokemuksiaan lähetystyöstä.

Voit antaa palautetta tai kertoa toiveita tähän blogiin liittyen osoitteeseen lahetystyo@srk.fi.

Kuva: Kalevi Niemikorpi

Lähetystyössä

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi