Keskiviikko 19.9.2018
"
Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto. Fil. 1:21

Kiusaaminen koskettaa kipeästi

2.12.2017 06:17 | Maria Hyväri
Nuori muuttuu araksi mytyksi, joka kyyhöttää kotona sohvan nurkassa. Hän ei nuku kunnolla, säpsähtelee hereille, valittaa maha- ja pääkipua, saa paniikkikohtauksia. Hän puhuu toistuvasti, ettei hänen elämällään ole mitään merkitystä. Olemus kertoo sen, että jotakin on pahasti pielessä. Kiusaaminen ei ole paljastunut heti, sillä hän ei ole halunnut kertoa, koska tilanne hävettää niin paljon. Mikä vika hänessä on, että joutuu yksin kokemaan tällaista? Olennaista ei siinä vaiheessa ole enää, mitä kiusaamisen syyksi sanotaan, vaan se, että kiusataan ja sen on loputtava.
 
Koulukiusaamista on se, kun yksi oppilas joutuu toistuvasti ja järjestelmällisesti yhden tai useamman oppilaan kiusaamaksi. Kiusaaminen on tarkoituksellisesti vahingoittavaa, erotukseksi leikeistä tai tasaveroisista tappeluksista. Kiusattu itse tietää miten häntä kohdellaan. Olen joutunut puuttumaan tapauksiin, joissa ”leikillään” tönitään ja muksitaan yhtä lasta ja sitten suureen ääneen sanotaan, että oot meidän paras kaveri. Hän, jota on tönitty, pidättelee itkua ja tietää asioiden oikean laidan, mutta ikätovereiden edessä ei voi murtua ja sanoa, että tästä on hyvä kaveruus kaukana.
 
Arkitietämyksen mukaan kiusaaminen kohdistuu ”poikkeavuuteen”. Kaikkia ”poikkeavia” ei kuitenkaan automaattisesti kiusata – sen sijaan kaikkia kiusaamisen uhreja syytetään poikkeavuudesta. Kiusaamisen kohteena on usein oppilas, joka eroaa jollain tavalla muusta joukosta. Perinteisesti tällaisia syitä ovat olleet liikalihavuus, anatominen poikkeavuus, etninen tausta, silmälasien tarve, kiusatun perheen olosuhteet, hiljaisuus, pikkuvanhuus tai hyvä koulumenestys.
 
Erottelu henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan on ensi katsomalta selkeä: kiinni käyminen, tappelunnujakat, lyöminen ja potkiminen ja vastaavasti parjaaminen, nimittely, uhkailu, kiristäminen ja seurasta ulos sulkeminen. Nämä väkivallan muodot limittyvät kuitenkin monin tavoin. Esimerkiksi tavaroiden vieminen on uhkaava viesti ja henkistä väkivaltaa: kohdehenkilö ei ole turvassa, hänen omaisuutensa ei ole suojassa, eikä hän pysty sitä suojelemaan, häneen voidaan kajota. Kyse on yhdestä ja samasta ilmiöstä eli yhteisön vuorovaikutusmallien vahingollisesta luonteesta.
 
Mitä enemmän jotakuta kiusataan, sitä enemmän kaikista – meistä aikuisistakin – saattaa alkaa näyttää siltä, että kiusattu ansaitsee kohtelunsa. Koulukiusaamisen uhrille aiheuttamat seuraukset sekaantuvat helposti kiusaamisen väitettyihin syihin. Kiusaajat saattavat esittää uhrin käytöksen, kuten arkuuden, epäluulon ja sosiaalisen töksähtelyn, todisteena uhrin syyllisyydestä, vaikka ne juuri ovat kiusaamisen aiheuttamaa käytöstä. Mitä pidempään kiusaaminen jatkuu, sitä vaikeampi sitä on lopettaa. Kiusaamisen uhrille annetut neuvot ”älä reagoi”, ”kukaan ei riitele yksin” ja ”ole sinä fiksumpi ja jätä se omaan arvoonsa” merkitsevät sitä, että uhria kielletään puolustautumasta samalla kun kiusaamiseen kieltäydytään puuttumasta. Tällöin vastuu kiusaamisen lopettamisesta sälytetään uhrille. 
 
Mekaaninen anteeksipyyntö ei lopeta kiusaamista. Mielestäni on tärkeää ja tarpeellista, että kiusaamisesta tiedostetaan sen ryhmän toimintaan liittyvät ulottuvuudet. Koulukiusaaminen on ryhmäväkivaltaa, jossa yhteisö pitää yllä kiusatun, kiusaajan, kiusaamisen vahvistajien ja apureiden ja välinpitämättömien sivustakatsojien rooleja. Tutkimusten mukaan lapsen tai nuoren status ryhmässä nousee, kun hän kiusaa toisia. Kun muut osoittavat kiusaajalle hyväksyntäänsä, kiusaajasta tulee ryhmän arvovaltainen jäsen. Ja kun mekanismi palkitsee kerran, siitä tulee helposti tapa. Jos muut eivät enää naura mukana tai hyväksy kiusaamista, kiusaaminen ei enää palkitse. Koulukiusaamista saatetaan yrittää ratkaista niin, että kiusattu vaihtaa koulua. Muu ryhmä jää kuitenkin entiseen kouluunsa ja etsii todennäköisesti uuden uhrin kiusatun rooliin. Kiusatun voi olla uudessa koulussa vaikea kohdata kokemansa takia uusia luokkakavereita luottamuksella ja luontevasti; hän voi olla arka ja epäluuloinen. Niinpä hänellä on riski joutua uudelleen kiusatuksi. Ryhmässä toimimiseen ja sosiaalisiin taitoihin pitää kiinnittää huomiota jo päiväkodista ja varhaislapsuudesta lähtien. Jos rooleihin ei tartuta, saattavat ne seurata aikuisikään asti. Samanlainen ryhmädynamiikka toimii myös aikuisilla.
 
Pitkään jatkuessaan kiusaaminen jättää syvät arvet, jotka umpeutuvat hitaasti. Jos tulee tilanteita, jotka muistuttavat menneistä kokemuksista, haavat voivat aueta uudelleen. Kiusaaminen saattaa särkeä ihmistä peruuttamattomasti, katkeroittaa ja tehdä kyyniseksi, se voi pirstoa pahimmillaan mielen. Kiusaamisen jälkiä voi joutua korjaamaan pitkään, jopa vuosikausia. Korjaaminen on henkisten vaurioiden ja itsetunnon hidasta hoitamista. Anteeksiantaminen ei välttämättä kaiken jälkeen ole itsestäänselvyys.

Silloin kun lapsi tai nuori joutuu kiusatuksi omassa uskonyhteisössään, turvallisuuden rakenteet murtuvat monella tavoin. Hänen voi olla vaikea kokea omakseen laulun kaunista ajatusta: ”Varjele Herran laumassa, siellä mä olen turvassa.” 
 
Tekstin lähteinä käytetty:
Helena Saarikoski: Kateus, juoru, kiusaaminen – esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta
Hs.fi 22.11. 2017 ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta
Wikipedia, hakusana koulukiusaaminen

Vanhemmat

Uudemmat

Maria Hyväri

Keinun sanojen virrassa. Luen ja kirjoitan paljon; työtäni opettajana olen tehnyt näiden asioiden parissa. Ihmiselämän kipu ja kauneus kiehtovat. Tunnelmat ja tapahtumat jäsentyvät minulle kirjoittamisen myötä.

Nautin hiljaisesta elämästä. Värien kauneudesta, kesätuulessa kuivuvista pyykeistä, syksyn lehdistä asfaltilla, vaaleanpunaisista auringonlaskuista taivaanrannassa. Rauhallisista kahvihetkistä, pohdiskelevista keskusteluista, kirjaston rauhasta, lapsen katseesta ihmeiden äärellä.

Minulle voi lähettää palautetta sähköpostiini maria.hyvari@gmail.com

Maria Hyväri

Liisa Louhisalmi

AATOKSEN SAIRAALAREISSU

Helppolukuinen lastenkirja, joka tutustuttaa lasta sairaalamaailmaan.

17 €


Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Eero Kukko ja Juha Paukkeri

ALKUSOITOT, SIIONIN LAULUT

Nuottikirja, joka sisältää alkusoiton jokaiseen Siionin lauluun. Alkusoittoja on 35 eri säveltäjältä. Kirja sopii kaikille seuroissa, kodeissa ja seurakuntatyössä näitä lauluja soittaville.

30 €

Toim. Ari-Pekka Palola

Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti

Kirja antaa tietoa vanhoillislestadiolaisen opetuksesta ja avaa sitä, mihin uskosta nousevat opinkäsitykset pohjautuvat. Artikkeleissa avataan myös käsitteiden merkityksiä. 

25 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi