Sunnuntai 16.12.2018
"
"Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma. Autuas se, joka ei minua torju." Matt. 11:5-6

Ajatuksia koulun alkaessa

10.8.2018 06:25 | Maria Hyväri
Kevätjuhlapäivänä meinaan aina pakahtua. Lapsilla on todistukset ja kukat käsissään, ilo ja haikeus aaltoilevat samalla kertaa. Kun vanhin lapseni lopetti aikoinaan eskarivuotensa – ihanan, lempeän, rauhallisen vuoden – ajattelin, ettei mitään sellaista voi enää tulla. Mutta myöhemmin olen onneksi oppinut, että tulee uusia keväitä, uusia syksyjä, uusia iloja, aina uudenlaiset haikeudet. Kesän jälkeen kaikki alkaa taas alusta. Tulee uusia kasvamisen vuosia, uusia ihmissuhteita, joista osa pysyy mukana ja osa kulkee kultaisina lankoina menneeseen.

Koulu ja aikuiset, jotka välittävät lapsista, ovat tärkeitä. Kohtaamiset opettajien kanssa ovat monesti niin merkityksellisiä, etteivät ne unohdu. Taas vuoden olette pitäneet lastani kädestä, hymyilleet yhdessä, lohduttaneet kurjana hetkenä. Tiedän, ettei mikään kukka tai esine korvaa sitä tunnetta, jota olette voineet antaa lapselle ja koko perheelle. Parhaimmillaan kohtaaminen on sitä, että ojennamme kätemme, tartumme myös ajatuksissa toisiimme, olemme yhdessä ihmisiä. Missään ei elämä solise kuuluvammin kuin koulujen liepeillä. Kun istun joulu- tai kevätjuhlissa, unohdan puheet syrjäytymisvaarasta ja hankalista lapsista: niin ihania kaikki koululaiset ovat laulu- ja runoesitystensä kanssa, täynnä kohisevaa, luottavaista elämää.

Pakahdun myös syksyn ensimmäisenä koulupäivänä! Siinä on samaa tunteiden runsautta kuin kevätjuhlapäivässä. Syksy on uusien alkujen hetki. Tässä aamussa on viinimarjojen kirpeys ja karviaismarjojen makea kypsyminen. Tämä aamu kietoutuu osaksi menneitä koulunaloitusaamuja. Ensimmäisenä koulupäivänä tiet ovat täynnä kouluun pyöräileviä, jännittyneitä lapsia – ja aikuisia heidän vierellään. Ponnareita, lippiksiä, kankeita reppuja, tietynlaisia tennareita, ekaluokkalaisilla kapeat jalat ja niiden päässä isot lenkkarit (tämä liikuttaa minua: oma tyttö kapeine farkkujalkoineen, joiden päässä vielä tahrattomat, pulleat lenkkarit).

Lapsen saatteleminen ekaluokan alkuun on vanhemmalle aina erityinen tehtävä: pitkä koulujakso on alkamassa, aikataulut muuttuvat yhteisten lomien mukaan rytmitetyiksi ja lapsen maailma laajenee reilusti kodin ulkopuolelle. Muistan, kun aikoinaan tutustuin lapseni kanssa iltapäiväkerhoon, jossa hän vietti aikaansa koulupäivän jälkeen. Kaikki siellä näytti hyvältä: värikynät purkeissaan, tilavat huoneet, monipuolinen välipalalista.

Lapsi vierelläni kulki hiljaa, ei puhunut kuiskausta kuuluvammin. Pidin kättäni hänen hartioillaan ja ohjasin kulkua huoneesta toiseen. Silitin lapseni hiuksia, niissä oli jokin kummallinen möykky niskassa. Silloin 7-vuotias rutisti silmänsä ilkikuriseen ilmeeseen. "Mitä?" minä kysyin. "Minä vain silitän, ei muuta." "No mä leikkasin aamulla hiuksia pihalla, kun oli niin kuuma." Katsoin tarkemmin. Näköjään: otsalta oli lähtenyt tukko, samoin niskasta. Ehkä hiki helpotti sen jälkeen. Seuraavana päivänä kello 13 jälkeen omissa töissäni minun keskittymiskykyni herpaantui, otin puhelimen käteeni ja soitin iltapäiväkerhon ohjaajalle, että onko muuan kolohiuksinen poika ilmaantunut sinne. Ensimmäistä kertaa, yksin, pyörällä sadan metrin päästä koulupäivänsä päätteeksi.

Koulun pihalla on paljon kiveä. Seinä kohoaa korkealle ja se on kokonaan kivinen. Maa lasten jalkojen alla on kovaa, harmaata asfalttia. Mutta siinä välissä on paljon pehmeää: sadat koululaiset lapsen pehmeys olemuksessaan. Ja sitten sieltä kymmenien, satojen keskeltä kävelee yksi, joka on minun. Se on pieni. Jalat ovat pienet, selkä on pieni, mutta se kantaa jo suurta reppua. Minun rinnassani tuntuu jotakin: puristus ja lepatus yhtä aikaa. Liikutus. Hellyys. Rukous: varjele tätäkin lasta koulutiellä.
 

Vanhemmat

Uudemmat

Maria Hyväri

Keinun sanojen virrassa. Luen ja kirjoitan paljon; työtäni opettajana olen tehnyt näiden asioiden parissa. Ihmiselämän kipu ja kauneus kiehtovat. Tunnelmat ja tapahtumat jäsentyvät minulle kirjoittamisen myötä.

Nautin hiljaisesta elämästä. Värien kauneudesta, kesätuulessa kuivuvista pyykeistä, syksyn lehdistä asfaltilla, vaaleanpunaisista auringonlaskuista taivaanrannassa. Rauhallisista kahvihetkistä, pohdiskelevista keskusteluista, kirjaston rauhasta, lapsen katseesta ihmeiden äärellä.

Minulle voi lähettää palautetta sähköpostiini maria.hyvari@gmail.com

Maria Hyväri

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Iloinen jouluretki, SRKCD-130

Lähde jouluretkelle perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa. Laulujen kautta edetään joulun odotuksesta kohti jouluvalmisteluja, aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Tyttöjen ja poikien lauluryhmiä johtaa Ulla Metsänheimo. Pianoa soittaa Emilia Soranta. Lauluja säestetään myös monin muin soittimin. 

22 €

Nuottivihko – Iloinen jouluretki

Lähde jouluiselle musiikkiretkelle! Retki alkaa joulun odotuksesta ja etenee jouluvalmistelujen kautta kohti aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Retkelle lähdetään perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi