Tiistai 22.10.2019
"
"Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi." 5 Moos. 6:4-5

Yksinäisellä vartiopaikalla

30.1.2018 06:36 | Markus Kauhanen
Syyskuussa 2016 kasasin polkupyöräni ajokuntoon Prahan lentokentällä Tsekeissä, kiinnitin pyörälaukut kiinni ja hyppäsin satulaan. En vielä silloin aavistanut, mihin tuo pieni askel lopulta johtaisi. Tätä kirjoittaessani istun hostellin penkillä Almatyssa, Kazakstanissa, ihmetellen miten minä tänne päädyin. 

Kaikki alkoi siitä, kun en kokenut opiskelemaani alaa oikeaksi. Irtisanottuani opiskeluoikeuteni mietin, mitä tehdä seuraaviin pääsykokeisiin asti. Halusin matkustaa ja seikkailla. Päätin pyöräillä Euroopassa kuusi kuukautta.

Kahden kuukauden matkustamisen jälkeen tapasin englantilaispyöräilijän. Hän oli matkalla Uuteen Seelantiin. Mietin, että miksi en menisi samaa matkaa. Siispä muutin suunnitelmiani lennosta.

Tuo päätös on vienyt minua nyt reilun vuoden ajan Euroopasta Turkkiin, Kaukaasiaan, Iraniin ja Keski-Aasiaan. Päivät pyörän satulassa viettäen olen liikkunut hitaasti, mutta varmasti. Olen nukkunut  hostelleissa, ihmisten kotona, kirkoissa, moskeijoissa, hylätyissä rakennuksissa, polkupyöräliikkeessä ja lukuisia kertoja tähtitaivaan alla tai teltassani. Olen matkustanut noin 18 000 kilometriä 23 maassa.

Olen usein kysynyt itseltäni, mitä ihmettä olen lähtenyt tekemään. En ollut suunnitellut matkaani näin pitkäksi. Minulla ei ollut rahaa tällaiseen matkaan, joka oli ensimmäinen pyörämatkani, enkä lähtiessäni edes tiennyt, miten puhjennut kumi paikataan.

"Olet rohkea", olen usein kuullut sanottavan. Olen yrittänyt sanoa, etten ole tehnyt mitään sellaista, mihin kuka tahansa ei pystyisi. "Mutta olet rohkea, kun uskalsit lähteä", kuuluu yleensä vastaus. On ollut hankala selittää, etten minä olisi koskaan lähtenyt, jos olisin suunnitellut lähteväni tällaiselle matkalle. Pikemminkin kompastuin tähän mahdollisuuteen vahingossa. Olen usein miettinyt, että jos olisin rohkea, pakkaisin tavarat ja menisin kotiin. 

En olisi koskaan uskonut, että voisin joskus viedä epärealistisen päähänpistoni pitkästä pyöräretkestä päätökseen. Monesti olen rukoillut, että asiat järjestyisivät ja voisin jatkaa matkaa. Asiat ovatkin järjestyneet mitä ihmeellisimmällä tavalla. Jumala on siunannut. Viisumi- ja pahimmat rahahuoletkin ovat helpottaneet. 

Olen kokenut, että pitkä aika yksin ulkomailla on uskonelämässä kuin erämaa: lähteeltä seuraavalle on pitkä matka. Toisten uskovaisten yhteyteen ei pääse usein ja valvomisen merkitys korostuu. Se on yksinäinen vartiopaikka. Kun on pitkään poissa toisten uskovaisten yhteydestä, omat uskonkäsitykset voivat hämärtyä. Raja oikean ja väärän välillä voi alkaa liukua.

Minulle oli käynyt niin. Olin silloin ollut jo yli vuoden ulkomailla. Olin kasvamassa pois pienen paikalta. Olin alkanut pitää omana ansiona sitä, mitä Jumala oli siunannut. Halusin kyllä olla uskomassa, mutta uskon merkitys oli alkanut sumentua, eikä syntiä aina jaksanut panna pois. Kun ei ollut uskovaisia ympärillä, ei ollut ketään kenen kanssa peilata omia arvojaan. Seurojen kuunteleminenkin oli jäänyt vähemmälle, kuin varkain. Syntiä oli tarttunut, mutta en ollut jaksanut panna sitä pois. Olin kulkenut toinen jalka maailmassa ja toinen Jumalan valtakunnassa. Puhuin näistä tunnoistani ystävilleni ja pyysin syntejä anteeksi.

Ristin käteni. Olen saanut paljon ja miettinyt, vieläkö voin pyytää lisää. Mutta yhtä asiaa haluan pyytää rohkeasti: anna minulle suojelusenkeleitä matkalle turvaksi, valvovaa mieltä ja rohkeutta tulla pois, jos se on tarpeen uskoni säilyttämiseksi.

Jumala on siunannut kaksi vierailua Suomeen. Ilman niitä tuskin olisin enää uskomassa. Olen kokenut, että uskominen ulkomailla ei ole helpompaa, eikä vaikeampaa, kuin Suomessa, mutta se on erilaista. Kiusaukset ovat erilaisia, ja niiden kanssa on yleensä yksin. Siksi on tärkeää pitää yhteyttä muihin uskovaisiin. Itse olen mestari unohtamaan yhteydenpidon. Onko sinulla läheisiä ulkomailla? Laita heille viesti jo tänään. Kysy, miten olet jaksanut kilvoitella.

Markus Kauhanen

Olen seikkailu- ja matkakärpäsen pahoin puraisema nuori, joka ei ole löytänyt koulun penkiltä vastausta kysymykseen "mikä minusta tulee isona?".

Sen piti olla vain puolen vuoden polkupyörämatka Euroopassa, siis tämän reissuni, jolla olen edelleen. Tätä blogia aloittaessani olen ollut jo hieman yli vuoden matkallani maita pitkin Uuteen Seelantiin.

Kirjoitan elämästäni, kohtaamistani ihmisistä, sattumuksista tien päällä ja yksinäisestä vartiopaikasta kaukana kotoa.

Toivon kirjoituksistani palautetta sähköpostitse: markus.s.kauhanen@gmail.com

Markus Kauhanen

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi