Sunnuntai 15.12.2019
"
"Totisesti: yksikään naisesta syntynyt ei ole ollut Johannes Kastajaa suurempi, mutta kaikkein vähäisin, joka on taivasten valtakunnassa, on suurempi kuin hän." Matt. 11:11

Pietari ja minä

29.3.2018 06:14 | Mirja Heikkilä
Jousien tutut sävelet kuljettavat ajatuksia pitkin vuosikymmeniäni. Suljen silmät. Istun kirkon penkissä, tunnen toisella puolella puolisoni, toisella poikani hartiat.

Suru, katumus, häpeä ja avunpyyntö kiteytyvät tähän melodiaan. Altto aloittaa laulun. "Erbarme dich, erbarme dich, mein Gott..." Jumalani, armahda minua.

Tätä ennen evankelista on kertonut, että Pietari meni ulos ja itki katkerasti. Hän oli kolme kertaa kieltänyt tuntevansa Jeesuksen, mestarinsa.
Ihminen Pietari uhosi ja vakuutti pysyvänsä mestarin rinnalla kaikkina hetkinä, mutta kun ihminen Pietari pelkäsi oman henkensä puolesta, hän unohti lupauksensa.

Matteus-passio kuuluu pääsiäisen odotukseeni samoin kuin Enkeli taivaan jouluaamuun. Kuinka monta kiirastorstai-iltaa onkaan kulunut luututessa lattioita, pyyhkiessä pölyjä, viikatessa pyykkejä ja vaihtaessa puhtaita lakanoita vuoteisiin. Taustalla soiva passio on tehnyt arkisesta työstä erityisen. Bachin kolmetuntisen sävellyksen aikana talo on hiljentynyt saunomaan ja illan päätteeksi puhtaisiin vuoteisiin.

Nuorena, lapsuuskodissani, kuuntelin passion lopun usein omassa vuoteessani pikkuradiosta, joka oli sängyn päässä. En halunnut näyttää toisille, kuinka paljon ja syvältä sävelet ja sanat koskettivat. Osasin saksaa sen verran, että tiesin, mikä kohta kärsimystiestä oli menossa.

Hiljaisen viikon perinteeni arkisen siivouksen, passion ja sen tuoman liikutuksen kanssa on jatkunut näihin päiviin. Siksi tämä kokemus kuunnella musiikin evankeliumia pyhässä kirkkotilassa on minulle erityinen. Hengitän ja pidätän hengitystä samaan tahtiin vierustoverieni kanssa.

Yhdessä kuljemme Vapahtajan kärsimystien vierellä. Yhdessä häpeämme, kun Pietari pettää. Yhdessä tyydymme siihen, että olemme ihmisiä. Yhdessä jäämme luottamaan siihen, että Mestarin kuolema ja pääsiäisaamun ihme ovat turvapaikka sielulle.

"Ruhe sanfte, sanfte ruh!" Lepää rauhassa. Loppukuoron ja soitinten surullisen kauniit sävelet vaimenevat.

Hiljaisuus tuntuu kestävän loputtomiin. Jää aikaa ajatella, kokea, kuulla sanoma.

Vanhemmat

Uudemmat

Mirja Heikkilä

Yli 55-vuotiaana aloitan uudenlaista elämää. Tieto ja muistaminen antavat tilaa luovalle ymmärtämiselle ja ilmaisulle. Se tuntuu hyvältä.

Minussa puhuu nainen, äiti, vaimo, tytär, sisko, ystävä. Remontintekijä, kirjallisuus- ja psykoterapeutti, rauhanyhdistyksen limppuvastaava. Melkoinen kuoro!

Jos haluat kirjoittaa minulle takaisin, lähetä viesti osoitteeseen mirjatytti.heikkila(at)gmail.com

Mirja Heikkilä

Salla Sivula
Kansi: Silja-Maria Wihersaari

Ketunpojat ja kätköviesti

Kuka on päässyt Ketunpoikien jäljille, ja mitä hän heistä tahtoo? Entä kuka on salaperäinen Anna, joka laittaa viestejä Iidalle? Ketunpojat saavat arvoituksen toisensa jälkeen ratkaistavaksi, kunnes kätköseikkailu saa ratkaisunsa.

15 €

Toim. Kaisa Ikonen

Herra siunatkoon sinua, SRK:n Suviseurat Muhoksella

Muhoksen Suviseurat 2019 yksissä kansissa: monipuolinen neliväriteos palaa suviseurajärjestelyihin sekä erilaisiin suviseuratunnelmiin.

24 €

Ari-Pekka Palola

Myrskyjen keskellä

SRK:n historian kolmas osa kuvaa vaiherikasta ajanjaksoa 1962–1980.

48 €

Toim.: Jouni Hintikka ja Kirsti Nurkkala

Erityisen läheisinä

Kirja erilaisuudesta, elämän ainutlaatuisuudesta ja rikkaudesta: teoksessa puheenvuoron saavat erityislapset, heidän läheisensä sekä aiheen parissa työskentelevät ammattilaiset.

25 €

Armostas kaikesta kiitoksen kannan

Jaakko Linjaman säveltämää musiikkia – puhuttelevaa ja harvoin kuultua.
Äänite sisältää hengellistä laulumusiikkia ja kuoromusiikkia sekä soitinsävellyksiä uruille, viululle ja pianolle.

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi