Tiistai 14.8.2018
"
Herran Sebaotin päivä iskee kaikkeen ylpeään ja korkeaan, kaikkeen mahtavaan ja ylhäiseen, niin että se vaipuu maahan. Jes. 2:12

Erilainen kuusi

11.5.2018 06:20 | Mirja Heikkilä
Pidän vanhoista teistä. Siksi ajan kaupunkiin Kajaanintietä pitkin aina, kun ei ole kiire. Liittyy tiehen tietysti myös nostalgiaa, sillä se oli koulureittini kahdeksan vuoden ajan. Istuin – tai seisoin – aamuin illoin linja-autossa. Meiltä pääsi Oulun keskustaan Pohjolan Veljeksillä, Möröllä, Ämmänsaarelaisella tai Säräisniemeläisellä.

Tien vieren talot ja risteykset tulivat tutuiksi eikä niitä lopulta enää erikseen huomannut. Paitsi yhtä kuusta, josta halusin valoisana aikana nähdä edes vilauksen.

Knuutilan lähellä se kasvoi, ihan tien reunassa, samassa rivissä muiden puiden kanssa. Katselin puuta, koska se oli erilainen kuin muut: sen neulasissa oli heikko hopean sävy. Erotin sen tummasta metsästä vain, koska tiesin katsoa juuri oikeaa kohtaa. Tuntui aina jotenkin iloiselta ja lämpimältä, kun näin kuuseni.

Ehkä en oppikouluaikana ymmärtänyt, miksi puu oli tärkeä. Muistan ajatelleeni, että meissä on jotain samaa. Koin olevani erilainen kuin muut. Minä maalainen kaupungin koulussa multasaappaineni. Minä harrastin yksinkertaisia asioita, ja minulla oli vanhanaikaiset mielipiteet. En tuntenut laulajia enkä kappaleita, en tiennyt suosikkisarjojen juonenkäänteitä. Pidin opettajan pyynnöstä aamunavauksia ystäväni kanssa. Tanssitunneilla tunsin erityisen voimakkaasti erottuvani joukosta. Olin ihmettelevien katseiden kohde, kun tanssimisen sijaan lähdin lenkille. Onneksi lähdimme yhdessä ystäväni kanssa. 

Enää en löydä vihreänharmaata kuustani. Ehkä se kaadettiin, kun tietä levennettiin. En pystynyt seuraamaan sen elämää, koska asuin tuolloin muualla ja kuljin Kajaanintietä harvoin.

Muutama päivä sitten ajoin jälleen Knuutilan ohitse ja muistin puun. Kerroin pojalleni, kuinka erikoinen suhde minulla oli ollut siihen.

– Minustakin tuntuu joskus, että olen erilainen, hän sanoi.
– Olemme molemmat herkkiä. Se tekee erilaiseksi.
– Entä jos ajaisit joskus pyörällä ihan rauhassa ja etsisit vielä puuta, poika sanoi. – Olisihan se hienoa löytää.

Vanhemmat

Uudemmat

Mirja Heikkilä

Yli 55-vuotiaana aloitan uudenlaista elämää. Tieto ja muistaminen antavat tilaa luovalle ymmärtämiselle ja ilmaisulle. Se tuntuu hyvältä.

Minussa puhuu nainen, äiti, vaimo, tytär, sisko, ystävä. Remontintekijä, kirjallisuus- ja psykoterapeutti, rauhanyhdistyksen limppuvastaava. Melkoinen kuoro!

Jos haluat kirjoittaa minulle takaisin, lähetä viesti osoitteeseen mirjatytti.heikkila(at)gmail.com

Mirja Heikkilä

Toim. Eero Kukko ja Juha Paukkeri

ALKUSOITOT, SIIONIN LAULUT

Nuottikirja, joka sisältää alkusoiton jokaiseen Siionin lauluun. Alkusoittoja on 35 eri säveltäjältä. Alkusoittokirja sopii kaikille seuroissa, kodeissa ja seurakuntatyössä näitä lauluja soittaville.

30 €

Toim. Ari-Pekka Palola

Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti

Kirja antaa tietoa vanhoillislestadiolaisen opetuksesta ja avaa sitä, mihin uskosta nousevat opinkäsitykset pohjautuvat. Artikkeleissa avataan myös käsitteiden merkityksiä. 

25 €

Liisa Louhisalmi

AATOKSEN SAIRAALAREISSU

Helppolukuinen lastenkirja, joka tutustuttaa lasta sairaalamaailmaan.

17 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi