Perjantai 25.5.2018
"
Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama. Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi. 1 Kor. 12:6-7

Erilainen kuusi

11.5.2018 06:20 | Mirja Heikkilä
Pidän vanhoista teistä. Siksi ajan kaupunkiin Kajaanintietä pitkin aina, kun ei ole kiire. Liittyy tiehen tietysti myös nostalgiaa, sillä se oli koulureittini kahdeksan vuoden ajan. Istuin – tai seisoin – aamuin illoin linja-autossa. Meiltä pääsi Oulun keskustaan Pohjolan Veljeksillä, Möröllä, Ämmänsaarelaisella tai Säräisniemeläisellä.

Tien vieren talot ja risteykset tulivat tutuiksi eikä niitä lopulta enää erikseen huomannut. Paitsi yhtä kuusta, josta halusin valoisana aikana nähdä edes vilauksen.

Knuutilan lähellä se kasvoi, ihan tien reunassa, samassa rivissä muiden puiden kanssa. Katselin puuta, koska se oli erilainen kuin muut: sen neulasissa oli heikko hopean sävy. Erotin sen tummasta metsästä vain, koska tiesin katsoa juuri oikeaa kohtaa. Tuntui aina jotenkin iloiselta ja lämpimältä, kun näin kuuseni.

Ehkä en oppikouluaikana ymmärtänyt, miksi puu oli tärkeä. Muistan ajatelleeni, että meissä on jotain samaa. Koin olevani erilainen kuin muut. Minä maalainen kaupungin koulussa multasaappaineni. Minä harrastin yksinkertaisia asioita, ja minulla oli vanhanaikaiset mielipiteet. En tuntenut laulajia enkä kappaleita, en tiennyt suosikkisarjojen juonenkäänteitä. Pidin opettajan pyynnöstä aamunavauksia ystäväni kanssa. Tanssitunneilla tunsin erityisen voimakkaasti erottuvani joukosta. Olin ihmettelevien katseiden kohde, kun tanssimisen sijaan lähdin lenkille. Onneksi lähdimme yhdessä ystäväni kanssa. 

Enää en löydä vihreänharmaata kuustani. Ehkä se kaadettiin, kun tietä levennettiin. En pystynyt seuraamaan sen elämää, koska asuin tuolloin muualla ja kuljin Kajaanintietä harvoin.

Muutama päivä sitten ajoin jälleen Knuutilan ohitse ja muistin puun. Kerroin pojalleni, kuinka erikoinen suhde minulla oli ollut siihen.

– Minustakin tuntuu joskus, että olen erilainen, hän sanoi.
– Olemme molemmat herkkiä. Se tekee erilaiseksi.
– Entä jos ajaisit joskus pyörällä ihan rauhassa ja etsisit vielä puuta, poika sanoi. – Olisihan se hienoa löytää.

Vanhemmat

Mirja Heikkilä

Yli 55-vuotiaana aloitan uudenlaista elämää. Tieto ja muistaminen antavat tilaa luovalle ymmärtämiselle ja ilmaisulle. Se tuntuu hyvältä.

Minussa puhuu nainen, äiti, vaimo, tytär, sisko, ystävä. Remontintekijä, kirjallisuus- ja psykoterapeutti, rauhanyhdistyksen limppuvastaava. Melkoinen kuoro!

Jos haluat kirjoittaa minulle takaisin, lähetä viesti osoitteeseen mirjatytti.heikkila(at)gmail.com

Mirja Heikkilä

Marja-Liisa Vähäsöyrinki

Poikamies

Pienoisromaani Poikamies kertoo Kaalepin arjesta, elämän tarkoituksen etsimisestä ja uskon kamppailusta. Helppolukuinen kirja on huumorilla höystetty. Teos on jatko-osa aiemmin julkaistulle Kaaleppi-romaanille. 

17 €

Anita Kallio

Koti odottaa asujaansa

Runokirja, jossa käsitellään kotia eri näkökulmista: osana minuutta, kaupunkia, uuden syntymistä ja uskovaisten yhteyttä. Kodin suojaan voi majoittua ihmisen kokoinen epätäydellisyys. Huumorintajuinen kertoja puhuu yhtä lempeästi kimalaisista kuin kalamiehistä kahvitauolla. 

17 €

Kuv. Vuokko Kraft

Lasten värityskirja

Värityskirja, joka sisältää yli 40 kuvaa eläimistä, kodin puuhista ja seuratilanteista. Osa kuvista on uusia, osa aiemmin Siionin kevät -lehdessä julkaistuja. Kirja on sopivan pienikokokoinen mukaan otettavaksi. 

5 €

Alussa oli Sana

Äänite sisältää kamarikuoron esittämiä virsiä ja Siionin lauluja sekä luettuja raamatuntekstejä. Kuoroa johtaa Vesa Linnanmäki, tekstit lukee Matti Kontkanen. Säestyssoittimina ovat sello, huilu ja urut.

24 €

Jukka Palola

Puhetta Jumalalle ja Jumalasta

Kirja on Psalmien kirjan selitysteos, kommentaari, joka avaa psalmien taustoja ja vertailee psalmikäännöksiä. Teos myös valottaa tekstien syntyyn vaikuttaneita historiallisia tapahtumia. 

35 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi