Lauantai 25.5.2019
"
Jeesus sanoi: "Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva." Joh. 16:13

Kuinka yksin on hyvä olla?

10.10.2018 06:56 | Mirja Heikkilä
Jossakin elämänvaiheessa haaveammattini oli syrjäisen sivukirjaston hoitaja. Ajattelin, että siinä voisin yhdistää kaksi lempiasiaani, yksinolon ja lukemisen.

Ehkä tuo haave ilmaantui silloin, kun kirjat keräsivät pölyä hyllyssä ja huoneista kuului “äiti, äiti” -huutoja monenlaisilla äänillä ja äänenpainoilla. Halusin olla yksin edes sen hetken, kun vein roskapussin ulos. Tai sen pienen tuokion, joka syntyi muun perheen hiljenemisen ja minun nukahtamisen väliin. Lukea lehteä keittiön pöydän ääressä, vain paperin kahina korvissa. Se kokosi minua.

Ison sisarusjoukon isonasiskona etsin yksinäisyyttä merkillisistä paikoista: äiti kertoi minun nukahtaneen keittiön komeron lattialle sykkyrään. Siitä hän kantoi minut sänkyyn. Sitä en muista, mutta sen muistan, kuinka kiipesin kyseisen nukkumapaikan yläpuolella olleeseen sukkakaappiin nauttimaan omasta rauhasta. Kaapissa oli lämmintä, hämärää ja pehmoinen sukka- ja vantuslattia. Keittiön äänet kuuluivat selvästi, valo kajasti sopivasti oven raosta.

Rakensin sisarusten ja sukulaislasten kanssa majoja elosuojaan, pyöräliiterin vintille ja avovintille. Mitä pienempi kolo, sen kotoisampi.

Sitten tuli oman huoneen kaipuu ja tein nukkumapaikan milloin vaatehuoneen leveälle ylähyllylle, leipoma- ja pyykkihuoneen nurkkaan tai varastoon isän työvaatteiden alle. Lopulta sain oman huoneen, ja ajattelen nyt, tästä päivästä katsellen, että se oli paljon. Kiitos siitä vanhemmilleni! He tajusivat, että tarvitsen omaa tilaa.

Yksin hiihtämässä. Yksin Kalliohaassa majassa. Yksin soutelemassa. Yksin tädin mökillä kirjoittamassa. Luettelo jatkuu lapsuudesta tähän päivään.

On myös toinen luettelo, johon sopii yhdessä tekemistä, puoliso, lapset, sisaruksia, sukulaisia, ystäviä ja kavereita.

Perhe kasvoi, suku, naapurit, kyläläiset ja ystävät jättivät minuun jäljen jokaisessa kohtaamisessa. Työssäni tapasin kymmeniä ihmisiä joka päivä. Olisin halunnut viihtyä ja viipyä ihmisten parissa, mutta en voinut. Tarvitsin lepoa ihmisistä ja kohtaamisista. Suojauduin yksin oloon.

Jossakin vaiheessa yksinolosta tuli suru ja taakka. Murehdin sitä, etten ollut jaksanut pitää yllä ystävyyssuhteita. Ihmisenhän kuuluisi olla yhteydessä toisiin, se on luonnollinen tarve ja terveyden merkki. Olenkin viime aikoina ilahtunut siitä, että silloin tällöin kaipaan ystävien seuraa ja jopa ehdotan kyläilyä. Tuntuu hyvältä istua saman pöydän ympärillä ja puhua yhteisistä asioista. Tuntuu hyvältä kokea, ettei minun tarvitse olla yksin.

Nykyisin voin säädellä yksinoloa ja ihmisten seuraa siten, kuin tuntuu hyvältä. Vaikeaa on valita silloin, kun en itsekään tiedä, haluaisinko enemmän ihmisten seuraa vai omaa rauhaa. Kurssi- tai myyjäisviikonloppu vaatii päivän parin levon vain lähimpien seurassa. Tarvitsen yksinäisyyttä säännöllisesti. Perheeni tietää sen ja antaa minulle tarvitsemaani tilaa.

Vanhemmat

Uudemmat

Mirja Heikkilä

Yli 55-vuotiaana aloitan uudenlaista elämää. Tieto ja muistaminen antavat tilaa luovalle ymmärtämiselle ja ilmaisulle. Se tuntuu hyvältä.

Minussa puhuu nainen, äiti, vaimo, tytär, sisko, ystävä. Remontintekijä, kirjallisuus- ja psykoterapeutti, rauhanyhdistyksen limppuvastaava. Melkoinen kuoro!

Jos haluat kirjoittaa minulle takaisin, lähetä viesti osoitteeseen mirjatytti.heikkila(at)gmail.com

Mirja Heikkilä

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi