Tiistai 20.8.2019
"
Älä unohda laupeutta, älä uskollisuutta - kiedo ne kaulaasi, kirjoita sydämesi tauluun, niin saat rakkautta ja kiitosta sekä Jumalalta että ihmisiltä. Sananl. 3:3-4

Muutos

11.6.2019 06:05 | Mirja Heikkilä
Vauva kasvaa silmissä, ja teini venähtää viikonloppuna ulos farkuista. Näkyvää muutosta ei voi olla huomaamatta. On mukava seurata, millaisia ihmisiä lapsista tulee, millainen luonne kullekin kehittyy. “Olit jo mahassa vilkas”, totean joskus lapselleni.

Minun tilan ja rauhan tarpeeni näkyi jo pienenä. Kerrankin tein oman paikan vaatehuoneeseen: ompelupöydästä tuli läksypöytä ja sänky sopi ylähyllylle.
Joku osa minua säilyy samana, tunnistettavana loppuiän, kuten valokuvan yksivuotiaan tytön katse lähes kuudenkymmenen vuoden takaa.



Katseesta voin tunnistaa myös sellaisen ihmisen, jonka keho on muuttunut vieraan näköiseksi, vanhentunut, vammautunut tai kuihtunut. Jos katse on himmentynyt, sen tilalle tulee ehkä olemus ja tapa olla yhteydessä toisen kanssa. Tuttu tunne, kuten siinä, missä tunnistan toisen uskovan.

Jossakin vaiheessa laihdutin XXL-kokoisista vaatteista M-kokoon. Vaivalla saamani uusi ulkomuoto oudoksutti. Katselin kaupan näyteikkunassa harppovaa sivukuvaani, enkä tuntenut sitä minuksi. Olin muuttunut liian nopeasti.

Entä jos hiukset lähtisivät tai rinta, pala kasvojen ihoa, sormi, käsi? Jos muuttuisin syöpähoitojen tai vamman takia, miltä se tuntuisi? Entä sisäinen muutos? Se, joka tapahtuu piilossa katseilta.

Tutut vanhat ihmiset tuntuivat aina samanlaisilta: Liisa, Toini, Eino, Kaarina, Iikka, Hanna, Yrjö, Pauli, Ilta-Kaiho, Taimi, Aune, Johanna, Selma, Iida, Erkki, Edla, Annikki, Tyyne, Onnia, Eila. He olivat aina samoja – vai oliko se vain minun ajatukseni?  

Ehkä jokainen heistä muuttui vähän joka päivä. Ehkä he olisivat halunneet muuttua, tehdä toisin kuin aina ennen. Oliko heillä tilaa ja mahdollisuutta muuttua? Voiko harmaapää alkaa toisenlaiseksi?

Oliko esimerkiksi sotavuosien pärjäämis- ja puhumattomuusmalli niin ankara, ettei sitä voinut kyseenalaistaa?

“Äiti, onko sulla harmaita hiuksia?” poika kumartuu katsomaan päälakea.
“Kyllä. Ja oikeastaan tykkään niistä. Ne kertovat, että alan olla kohta vanha ja viisas – ainakin elämänkokemuksella mitattuna.”

Tässä alkavan harmaantumisen iässä voin todeta, että väliin innostun ja väliin tarvitsen rauhaa yhä samaan tapaan kuin lapsena, mutta mieli myös muuttuu samalla tavalla kuin keho. Ympäristön tapahtumat – syntymät, kuolemat, saavutukset ja menetykset – vaikuttavat myös minuun. Joskus oikein ärsyynnyin ja hämmennyin: kuka minä oikein olen? En tunne itseäni.  Nykyään tuntuu hyvältä ajatella, että voin yhä aloittaa uusia asioita ja lopettaa vanhoja. Voin oppia nuoremmilta ja jakaa kokemuksistani heille. Voin päättää, mitä tapoja haluan säilyttää, mitä jättää, mihin suuntaan haluan muuttua.

Vanhemmat

Uudemmat

Mirja Heikkilä

Yli 55-vuotiaana aloitan uudenlaista elämää. Tieto ja muistaminen antavat tilaa luovalle ymmärtämiselle ja ilmaisulle. Se tuntuu hyvältä.

Minussa puhuu nainen, äiti, vaimo, tytär, sisko, ystävä. Remontintekijä, kirjallisuus- ja psykoterapeutti, rauhanyhdistyksen limppuvastaava. Melkoinen kuoro!

Jos haluat kirjoittaa minulle takaisin, lähetä viesti osoitteeseen mirjatytti.heikkila(at)gmail.com

Mirja Heikkilä

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi