Keskiviikko 13.11.2019
"
Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Room. 1:16

Tytöt ja pojat – yhtä arvokkaita

25.10.2019 06:46 | Mirja Heikkilä
Neljä poikaa istuu kahvipöydässä. Heidän ikähaitarinsa on rippikoululaisesta kolmikymppiseen. Isoveljet ovat tulleet käymään iltakahvilla. Puhe poukkoilee rakennushommista mopon valoihin ja talvirenkaiden vaihtoon. Äiti-ihmisenä en paljoa ymmärrä, mutta kyselen joskus kiinnostuneesti. Aikuisen pojan myhäily nettiautosivustoa selatessa paljastaa, että nyt ollaan tärkeän asian äärellä. 

Poikaporukan äitinä saan nykyisin näppärästi talvirenkaat autoon ja riistalihaa pakkaseen. Kelpaan pojille jappastelukaveriksi, eli miettimään, mille pitäisi alkaa isona. 

Joskus minulle tai perheen muille naisille sanotaan “jäbä”. Se on äijämäinen lempinimi, joka on peruja ajalta, jolloin remontoimme taloa porukalla. Yhdessä kannetut selluvillasäkit ja vierekkäin asetellut routareristelevyt yhdistävät meitä. 

Meidän talon tytöt ovat muuttaneet pois kotoa, omaan elämään. Silloin harvoin, kun saan nauttia tyttärien seurasta, haluan fiilistellä naisten juttuja. Täytyy sanoa, että joskus aivan kaipaan tyttöporukkaa jakamaan kokemuksia. Tyttöjen kanssa mennään enemmän tunnetasolle, yritetään löytää sopivia sanoja, joilla ilmaista itseä.

Ettei syntyisi liian mustavalkoinen kuva, myös poikien kanssa voi keskustella muusta kuin venttiileistä ja myös tyttöjen kanssa on kuskattu kaatopaikkakuormia ja asennettu niitä selluvilloja.

Äitinä yritän pitää kirkkaana mielessäni, että tytöt ja pojat ovat yhtä arvokkaita, vaikka jutut ovat erilaisia. 

Valitettavasti ikäisteni joukossa on vielä paljon niitä, jotka kokivat sukupuolten eriarvoisuuden. Olen tavannut naisia, joiden toivottiin olevan poikia, kun heitä odotettiin, ja he saivat lapsena kokea olevansa kakkosluokkaa.  

Olen tavannut myös naisia, jotka yhä kokevat olevansa arvottomia, huonompia kuin velipojat, koska eivät kyenneet samoihin töihin kuin mies. Vanhemmat asettivat tytöt tiettyyn rooliin: he vaativat, että tytöt palvelivat veljiään.

Vuosikymmenien kuluttuakin nämä naiset opettelevat arvostamaan itseään. Myös heidän veljiään olen tavannut, miehiä, jotka ilmaisevat, että nainen on vähempiarvoinen. 

Olen myös tavannut miehiä, joita kiinnostaa muu kuin “miehiset työt”. Heillä on ollut tekemistä siinä, että he osaavat arvostaa itseään omannäköisen elämän eläjinä. He ovat kokeneet, että heidän miehuutensa kyseenalaistetaan.

Olen tavannut onneksi myös naisia, joita koko perhe on kannustanut ja arvostanut pikkutytöstä lähtien sekä miehiä, jotka ovat saaneet suuntautua pehmeisiin arvoihin hyväksynnän kantamana.

Tämä blogikirjoitus paljastaa taustani: tulen maaseudulta, olen maanviljelysperheestä. Olen syntynyt 1960-luvun alussa. Pienenä leikin paljon poikien kanssa. Meillä oli selvät naisten ja miesten työt ja minusta tuntui, että miesten työt olivat tärkeämpiä. 

Omat lapsemme ovat huomanneet, että naiset ja miehet voivat tehdä monenlaisia asioita. Toivon, että he ovat oppineet myös sen, että tytär on yhtä arvokas kuin poika, nainen samanarvoinen kuin mies.

Vanhemmat

Mirja Heikkilä

Yli 55-vuotiaana aloitan uudenlaista elämää. Tieto ja muistaminen antavat tilaa luovalle ymmärtämiselle ja ilmaisulle. Se tuntuu hyvältä.

Minussa puhuu nainen, äiti, vaimo, tytär, sisko, ystävä. Remontintekijä, kirjallisuus- ja psykoterapeutti, rauhanyhdistyksen limppuvastaava. Melkoinen kuoro!

Jos haluat kirjoittaa minulle takaisin, lähetä viesti osoitteeseen mirjatytti.heikkila(at)gmail.com

Mirja Heikkilä

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi