Sunnuntai 25.8.2019
"
Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden ja sanoi: "Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi kätketty." Luuk. 19:41-42

Riisipuuroa ja mustikkavelliä

25.5.2017 06:34 | Olavi Vallivaara
Kuluneena keväänä sain viettää monien työvuosien jälkeen "vapaata" pääsiäistä. Tuntui tosi ihmeelliseltä. Etukäteen mietin, että saanko tosiaan nukkua rauhassa ja harkita rauhassa, menenkö kirkkoon.

Kristikunnan suuret juhlat, kuten pääsiäinen ja joulu, ovat aina olleet minulle mieluisia aikoja palvella pappina. On saanut valmistautua tehtävään ja olla ihmettelemässä yhä uudestaan ja uudestaan Jumalan kaikkivaltiutta ja rakkautta meitä ihmisiä kohtaan.

Aikuistuneet lapsemme ovat kokoontuneet aina joulun ja pääsiäisen aikana kotiimme. Se on ollut iloinen asia. Yhdessäolon ja hälinän keskellä työtehtävät ovat monesti olleet mielessäni ja vieneet osan yhteisestä ajasta. Vaimoni onkin joskus todennut: ”Kyllä isä on läsnä, mutta ajatukset ovat työssä.” No, ehkäpä meille kaikille joskus käy näin?

Kollegojen kanssa on joskus pohdittu, että löytyykö kristinuskon suurista teemoista puhuttavaa, kun niistä on jo niin paljon puhuttu. Onneksi ei ole tarvinnut olla oman voiman eikä järjen varassa. Olen voinut luottaa Jumalan lupaukseen, että hän antaa sanoja, jos niin hyväksi näkee.

Pääsiäisenä kävin pitkästä aikaa naapurirauhanyhdistyksellä pääsiäisseuroissa. Tuntui mukavalta istua, ihmetellä ja iloita. Pääsiäisen evankeliumi kaikui sydämeen saakka: minäkin saan olla vielä Ylösnousseen seurassa.

Seurapuhetta kuunnellessani mieleeni muistui se, kun ensimmäisen kerran olin Perhon rauhanyhdistyksellä seuroissa. Se oli pian sen jälkeen, kun muutimme asumaan Kyyjärvelle eli runsaat 33 vuotta sitten. Paitsi että kuulin siellä silloinkin elävää Jumalan sanaa, minut pyydettiin seurojen väliajalla syömään erääseen taloon.

En ollut palvelutehtävässä, mutta minulle haluttiin tarjota ruokaa ja vierailua ”matalassa majassa”, niin kuin isäntä leikillisesti sanoi. Emäntä varoitteli ja pahoitteli, ettei muuta ruokaa ole tarjota kuin riisipuuroa ja mustikkavelliä, mutta ruoka maistui hyvältä. Syömisen lomassa emäntä ja isäntä kertoivat uskostaan ja elämästään yksinkertaisesti ja avoimesti. Tunsin olevani oppilaan paikalla kuunnellessani elämänkokemuksesta kumpuavaa uskovaisten ihmisten syvällistä puhetta.

Emme syöneet vain emännän keittämää riisipuuroa ja mustikkavelliä. Saimme samalla ruualla maistella Taivaan Isän valmistamaa sielun ruokaa. Tunnelma oli lämmin ja mieleenpainuva. Usein mieleen jääkin tunnelma. Harvoin muistamme vuosikymmenten takaa seurapuhetta tai puhujaa. Noista Perhon seuroista on mieleeni jäänyt vain kohtaamiseni tuon pariskunnan kanssa. Nuo ystävät ovat jo ajat sitten päässeet vanhurskasten lepoon. 

Toivon kerran vielä pääseväni ruokailemaan näitten ystävien ja kaikkien muittenkin Jumalan lasten kanssa taivaan suuressa ruokapöydässä. Siellä saa kokea täydellistä iloa!

Uudemmat

Olavi Vallivaara

Olen juuri eläkkeelle jäänyt pappi. Pappina olen ollut kotimaakunnassani Etelä-Pohjanmaalla ja nyt jo vähän yli puolet elämästäni Keski-Suomessa. Keskisuomalaista ei minusta ole tullut, koska murteeni paljastaa syntyperäni. Näissäkin ”kiriotuksissa” se  voi tulla esille. Koen, että ei näin ”köppääsellä” miehellä mitään "erikoosta" blogattavaa ole, mutta ”kiriootan” nyt siitä ilosta ja ihmettelystä, mitä olen kokenut ja saan kokea. Minulle voi antaa palautetta sähköpostiini: olof.wallenberg@gmail.com.

Olavi Vallivaara

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi