Sunnuntai 19.5.2019
"
Jeesus sanoi: "Minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne. Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne." Joh. 16:7

Armon koulussa

2.2.2018 06:49 | Olavi Vallivaara
Sain olla joulun jälkeen puhujainkokouksessa Oulussa. Uskon, että se on meille puhujaveljille odotettu kokoontuminen, jonka SRK järjestää kahdesti vuodessa: joulun jälkeen välipäivinä ja suviseurojen yhteydessä.

Aamulla seitsemän jälkeen lähdimme kolmen muun Kyyjärven puhujaveljen kanssa kohti Viitasaarta, jossa nousimme iloisten veljien seuraan Jyväskylästä lähteneeseen bussiin. Saimme matkalla kuulla ensi kesän Äänekosken suviseurojen järjestelyistä useamman veljen suulla. Tutustuin vieressäni istuvaan, minulle uuteen puhujaveljeen, jonka kanssa saimme keskustella ja jakaa elämän sekä puhujantehtävän kokemuksia. 

Ensimmäisen kerran olin mukana vastaavassa kokouksessa vuonna 1977 Oulun vanhalla rauhayhdistyksellä. Tuolloin, teologian ylioppilaana, kuuntelin hämmästellen puheenvuoroja. Ihmettelin sitä raamatuntuntemusta ja Pyhän Hengen antamaa viisautta, jolla keskustelua käytiin. En ollut koskaan aikaisemmin saanut kokea mitään sellaista. Etukäteen ajattelin kokousta vähän jännittyneenä, koska en tiennyt tarkasti, mitä siellä tapahtuu. Jännitys poistui jo eteisessä, kun näin iloisia veljiä ja monilla oli huumorin pilke silmässä. Tunsin oloni leppoisassa ilmapiirissä tervetulleeksi ja hyväksi.

Nytkin, niin kuin ensimmäisellä kerralla, ihmettelin, että minä saan todella olla tästä kaikesta kokoontumisen annista osallinen. Että sain olla armon koulussa oppimassa Jumalan valtakuntaa monien veljien puheenvuorojen ja keskustelujen kautta. Koen, että nämä puhujainkokoukset ovat puhujan tehtävän parhaimpia puolia. Tällaisessa isossa joukossa tunnelma on uskoa vahvistavaa: voimallinen laulu, ruokkivat puheet ja Pyhän Hengen läsnäolo. Olo on kuin Pietarilla Kirkastusvuorella: ”Herra, meidän on tässä hyvä olla” (Matt.17:4).

Joku saattaa ajatella, että meidän puhujien on pakko osallistua näihin kokouksiin. Samalla tavalla joskus on nuoriltamme kyselty suviseuroissa, että onko teidän pakko tulla näihin seuroihin. Pakko meidän kenenkään ei ole seuroissa käydä tai uskoa, eikä uskominen pakolla onnistu. Se on täysin vapaaehtoinen asia. Me olemme saaneet tämän uskon lahjan aivan Jumalan armosta. Minäkin lähdin vapaaehtoisesti puhujainkokoukseen ja oikeastaan odotin innolla pääsyä sinne ja toivoin etten sairastuisi. Olen joskus joutunut olemaan pois sairauden tähden. Silloin olen lukenut lehdestä tarkasti alustuksen, mutta ei se ole sama asia kuin päästä paikan päälle – tunnelma on toinen.

Puhujainkokousten keskeisin asia on alustus, josta käydään yhteinen keskustelu. Tänä vuonna aiheena oli ”Laki ja evankeliumi”, joka sopi hyvin uskonpuhdistuksen juhlavuoden jälkeiseen kokoontumiseen. Jumalan sana oli uskonpuhdistuksen toinen pääperiaate, ja se sisältää lain ja evankeliumin. Alustus on julkaistu päivämiehen numerossa 1/2018, ja mielestäni se kannattaa lukea.

Minulle jäi itselleni kokouksesta hyvä mieli. Jumalan valtakunnan työn aika on edelleen. Saamme rohkeasti julistaa Pyhän Hengen voimalla parannusta ja syntien anteeksiantamusta Jeesuksen nimessä. Vaikka maailma on paha, ei meidän tarvitse tätä pahuutta voivotella. Me saamme olla pahan ajan keskellä Jumalan valona ja toivon lähettiläinä. Meidän on hyvä elää Jumalan valtakunnan yhteydessä, kun meillä on uskon lahja sydämessä. Koko ajan olemme matkalla kohti parempaa, iankaikkista elämää.

Monesti mieliimme jää kokoontumisista enemmän tunnelma kuin se, mitä kuulimme. En muista paljoakaan rakkaan veljen puheesta talvella 1978, kun minut asetettiin puhujaksi Jalasjärven Ilvesjoella kotiseuroissa. Muistan sisaret ja veljet, jotka siunasivat ja rohkaisivat minua puhujan tehtävään. Puhujaveljen isällinen ja rakkaudellinen olemus on jäänyt ainaisesti mieliin. Tunsin olevani heikkonakin Taivaan Isän lähellä ja lähettämänä.

Puhujan tehtävässä olemme aina riippuvaisia Taivaan Isän hyvästä tahdosta. Nöyrinä, mutta luottavaisina saamme tehdä työtä. Armon koulussa olemme kaikki, niin puhujat kuin kuulijat. Siinä koulussa huonokin oppilas saa hyvän todistuksen.
 

Vanhemmat

Uudemmat

Olavi Vallivaara

Olen juuri eläkkeelle jäänyt pappi. Pappina olen ollut kotimaakunnassani Etelä-Pohjanmaalla ja nyt jo vähän yli puolet elämästäni Keski-Suomessa. Keskisuomalaista ei minusta ole tullut, koska murteeni paljastaa syntyperäni. Näissäkin ”kiriotuksissa” se  voi tulla esille. Koen, että ei näin ”köppääsellä” miehellä mitään "erikoosta" blogattavaa ole, mutta ”kiriootan” nyt siitä ilosta ja ihmettelystä, mitä olen kokenut ja saan kokea. Minulle voi antaa palautetta sähköpostiini: olof.wallenberg@gmail.com.

Olavi Vallivaara

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi