Keskiviikko 18.9.2019
"
Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan. 1 Joh. 4:7

Mukava reissu Taalainmaalle

20.6.2018 06:04 | Olavi Vallivaara
Sain olla toukokuussa ensimmäistä kertaa Ruotsin suviseuroissa Taalainmaalla. Kotoa läksin matkaan helatorstaiaamuna naapuripitäjän Antin ja Liisan kyydissä kohti Jyväskylää, josta jatkoimme matkaa yhteiskuljetuksella. Linja-autossa olevista matkustajista suurin osa oli minulle tuntemattomia. Matkan aikana tutustuin moneen uuteen ihmiseen, ja linja-autossa oli iloinen tunnelma. Laulettiin Siionin lauluja, kuultiin monta runoa, elämäntarinaa ja humoristista juttua. Menomatkalla järjestettiin arpajaiset Taalainmaan rauhanyhdistyksen hyväksi.

Turusta Tukholmaan menimme laivalla, jossa tutustuminen jatkui muiden seuroihin matkaavien kanssa. Tukholmaan saavuttuamme teimme aamukävelyn vanhassa kaupungissa. Sää oli erinomainen. Lämpöaalto oli tullut Ruotsiin ilmeisesti Suomea aikaisemmin, koska kylvötyöt oli jo saatu valmiiksi. Matka jatkui hienojen peltolakeuksien kautta kohti Taalainmaata. Pysähdyimme Borlängessä, jonne monet suomalaiset siirtolaiset muuttivat 1960- ja 1970-luvulla ja menivät töihin rautatehtaaseen.

Suviseurapaikka oli Gagnefin kunnassa, Mockfjärdin kylässä oleva koulukeskus. Ilo valtasi mieleni, kun näin suviseurapaikan. Meidät otettiin lämpimästi vastaan. Aloitusseuroissa oli kiitollinen mieli. Usein olin ajatellut, että pääsisinpä mukaan, kun olin lukenut Päivämies-lehdestä uutisia Ruotsin suviseuroista. Nyt se toive oli toteutunut.

Jumalan sanaa kuulutettiin kolmen päivän ajan sekä suomen että ruotsin kielellä. Amerikan puhuja puhui englannin kielellä. Nuoria uskonystäviä oli palvelutehtävissä, ja heistä välittyi uskon vaikuttama ilo ja innostus. Seuroissa oli mukava istua, ja seurat olivat minulle uskoa vahvistavat. Jumala ruokki puheitten kautta, ja tuntui hyvältä, että saa olla Jumalan lapsi. Lauantai-iltana Gagnefin kaunis ja iso kirkko oli ääriään myöten täynnä, ja voimakas virrenveisuu ei kuulunut vain korvissa vaan hiveli myös selkäpiitä.

Seuramatkaamme kuului myös retki Taalainmaan karjamajoille. Kun saavuimme perille, katselimme hyvin hoidettuja majoja ja kuulimme karjamajojen historiasta. Hartaushetken aiheena oli Hyvän Paimenen psalmi, ja lopuksi lauloimme laulun ”Taalainmaan karjamajoilta”. Oscar Lindberg sanoitti sen juuri samoilla paikoilla, joissa vierailimme.

Monta kertaa olen kuunnellut ja hyräillyt tuota laulua hautajaisissa ja häissä. Samalla olen miettinyt, että mitähän ne karjamajat oikeastaan ovat olleet. Nyt tiedän: Kesän alussa Taalainmaan jokirannan asukkaat muun muassa Mockfjärdin kylästä muuttivat karjoineen 25 kilometrin päähän metsään, johon oli rakennettu pienet asunnot ja muut tarvittavat tilat. Se oli iso alkukesän tapahtuma. Kylän karja, lapset ja aikuiset eväineen tekivät matkaa kohti kesäistä asuin- ja laidunpaikkaa. Siellä karja päästettiin yhteislaitumelle metsään, jossa sitä paimennettiin. Saatoin vain kuvitella, minkälainen oli lasten ja eläinten riemu, kun lähtö koitti. Varmasti riemullista oli sekin, kun palattiin tuttuun kotikylään ja omaan kotiin.

Seuroissa tutustuin moneen uuteen uskonystävään. Erään miehen isän syntymäpaikka oli minun kotipitäjäni naapurikylässä Suomessa, joten tuntui siltä, että mehän ollaan melkein sukulaisia. Mutta mehän oltiin enemmänkin: Jeesuksen ystäviä ja uskonveljiä. Usko yhdistää, asutaanpa sitten Suomessa, Ruotsissa, Amerikassa tai missä muualla tahansa. Valtakunnan raja tai kieli ei erota, kun Pyhä Henki yhdistää ja liittää Jumalan perheväen joukkoon. 

Yövyin tutussa perheessä Mockfjärdissä ja minua pidettiin kuin ”piispaa pappilassa”: saunoimme, keskustelimme ja nautimme talon tarjoilusta. Vanhoja tuttuja rippikoulun opettajia ja oppilaita tapasin, ja lämmöllä muistelimme yhteisiä rippikoululeirejämme Hankasalmella.

Monta kertaa seurojen aikana totesimme, että nämä ovat todelliset suviseurat: aurinko paistoi ja saimme nauttia lämpimästä säästä. Vielä tärkeämpää oli, että Taivaan Isä antoi armon auringon paistaa sydämiimme. Se lämmitti mieltä. Vielä paluumatkalla oli kiitollinen mieli kaikesta siitä, mitä olin saanut nähdä ja kokea Taalainmaan suviseuroissa. Samaa seurasäätä pyydämme myös tuleviin suviseuroihin Äänekoskelle.

Suosittelen lämpimästi matkaa ensi vuoden Ruotsin suviseuroihin!
 

Vanhemmat

Uudemmat

Olavi Vallivaara

Olen juuri eläkkeelle jäänyt pappi. Pappina olen ollut kotimaakunnassani Etelä-Pohjanmaalla ja nyt jo vähän yli puolet elämästäni Keski-Suomessa. Keskisuomalaista ei minusta ole tullut, koska murteeni paljastaa syntyperäni. Näissäkin ”kiriotuksissa” se  voi tulla esille. Koen, että ei näin ”köppääsellä” miehellä mitään "erikoosta" blogattavaa ole, mutta ”kiriootan” nyt siitä ilosta ja ihmettelystä, mitä olen kokenut ja saan kokea. Minulle voi antaa palautetta sähköpostiini: olof.wallenberg@gmail.com.

Olavi Vallivaara

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi