Perjantai 23.8.2019
"
Katso puoleeni, anna armosi - se on niiden oikeus, joille nimesi on rakas. Ps. 119:132

Pimeys väsyttää – valo voimaannuttaa

17.12.2018 06:46 | Olavi Vallivaara
Tänä syksynä on ollut harmaata ja erityisen pimeää. Aurinko ei ole juuri meille näyttäytynyt. Monia ihmisiä pimeä vuodenaika uuvuttaa, puhutaan kaamosmasennuksesta. Aamulla herätyskellon soidessa tuntuu: ”Voi ei, en jaksa nousta sängystä, kun on niin väsy.”

Asiantuntijoiden mukaan kaamosmasennus eli talvisin toistuva masennustila on kuitenkin kohtalaisen harvinainen sairaus. Kymmenestä suomalaisesta siitä kärsii kaksi tai kolme henkilöä, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Sami Lepomäki joulukuussa ilmestyneen Hyvä Terveys -lehden haastattelussa. Sitä lievempi muoto, kaamos- tai talviväsymys, on puolestaan hyvin tavallinen.

Lepomäki arvelee, että kaamosmasennuksen taustalla on ihmisen sisäisen kellon toimintahäiriö. Kaamosmasennukselle alttiiden henkilöiden sisäisen kellon rytmi alkaa jätättää ja ihminen tuntee itsensä jatkuvasti väsyneeksi. Myös ruokahalu kasvaa, ja ihminen kärsii unettomuudesta. Kaamosmasennuksesta toipuu, kun selviää talven pimeän ajan yli.

Itseäni alkaa väsyttää, kun syksyllä valon määrä luonnossa vähenee. Unen tarve on paljon suurempi. Olen ajatellut, että se johtuisi siitä, kun olen syntynyt keväällä. Kevät onkin lempikuukauteni. Silloin valo voittaa ja elämä luonnossa herää. Valon voittaessa myös unentarve vähenee. Nykyisin tämä pimeä aika ei minua juuri haittaa, kun olen eläkkeellä. Saan nukkua niin kauan kuin huvittaa. Sääliksi käy vain vaimoani, joka herää töihin.

On myös ihmisiä, jotka suorastaan nauttivat hämärästä ja kaamoksesta. Heitä ei pimeys haittaa, päinvastoin. Mutta kukapa ei nauttisi pimeän tullen sinisestä hetkestä, kynttilän loisteesta tai revontulista?

Kaamosväsymykseen tai -masennukseen varma ehkäisykeino olisi muuttaa syyspimeän aikaan lähemmäs päiväntasaajaa. Kaikkien rahat eivät riitä etelään muuttoon talveksi. Puolisokin voi suhtautua asiaan epäilevästi. Tässä tapauksessa kannattaa hankkia kotiin kirkasvalo. Kirkasvalolampun edessä olisi hyödyllistä paistatella heti heräämisen jälkeen. Siten se lieventää tehokkaimmin masennusoireita. Riittävä uni sekä liikunta ja terveellinen ravinto ovat myös hyvänä apuna. Ennen sanottiin, että kun nuori mies nukkuu, se on sama kuin pankkiin panisi rahaa. Varmasti tuo pitää paikkansa nuoriin naisiinkin ja meihin kaikkiin. Hyvä uni antaa voimia uuteen päivään.

Unenlaatuun ja hyvinvointiin on merkitystä silläkin, millaiset ovat nukkumisolosuhteet. Jäädessäni eläkkeelle ostin uuden sängyn. Se oli paras ostos aikoihin. Nukuimme ainakin 30 vuotta joustinpatjalla, jonka lapset olivat hyppineet jo vuosia sitten joustamattomaksi. Me, jotka omistamme auton ja ajamme sillä, ajattelemme usein, että sen tulisi olla hyvä. Autolla kuitenkin ajamme elämässämme vähän verrattuna nukkumiseen. Nyt vasta olen eläkkeellä huomannut, että sänkyyn ja nukkumiseen kannattaa investoida.

Joulu tuo helpotusta tähän pimeimpään vuodenaikaan. Monet jouluvalot ovat syttyneet merkiksi suuren juhlan tulosta. Joulukadut, joululaulut, joulujuhlat ja ihmisten iloinen meininki tempaisee mukaan. Joulun valoisa sanoma, josta Raamattu kertoo, elähdyttää aivan erityisesti monia ihmisiä. Kuulemme jouluaamun kirkossa profetiaa ja evankeliumia valosta. Jesaja odotti ja ennusti: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon” (Jes. 9:6). Betlehemin pimeässä yössä paimenet näkivät Herran enkelin ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. He kuulivat ilosanoman, kaikkein kalleimmat sanat: ”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra” (Luuk. 2:11). Jumalan antama lupaus täyttyi. Jumalan valo syttyi tänne pimeyden maailmaan, kun Jeesus syntyi ihmiseksi. 

Hengellisessä mielessä pimeys merkitsee tämän maailman syntielämää. Jeesus sanoi: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo” (Joh. 8:12). Olemme kuulleet nämä sanat kastejuhlassa, kun pappi ojentaa kastekynttilän kastetun lapsen vanhemmille. Kastetun kristityn turva ja voima on Jeesuksen seuraamisessa Jumalan valtakunnan osallisuudessa. Pyhä Henki valaisee meitä itsessämme pimeitä ainoassa oikeassa uskossa Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesus muistutti myös, että ”joka kulkee pimeässä, ei tiedä, minne on menossa” (Joh. 12:36).

Ajattelen, että parasta sielun valohoitoa on se, kun saa levätä Jumalan sanan kuulossa. Tätä valoa ei tarvitse lähteä hakemaan päiväntasaajalta, vaan voi virkistyä kotisiionin keskellä. Toki jotkut ovat onnistuneet yhdistämään nämä kaksi asiaa. Olemme saaneet lukea Päivämies-lehdestä kertomuksia lähetysseuroista niin Kanarialta kuin Afrikastakin.

Vapahtajan armosanojen äärellä syntistä armahdetaan, murheellista nostetaan, heikkoa rohkaistaan ja pimeässä olevaa kutsutaan valon valtakuntaan. Se on parasta hoitoa eikä maksa yhtään mitään. Saa uskoa ilman ehtoja. Evankeliumi vahvistaa ja virkistää ja siirtää katsetta omasta itsestä valon lähteeseen Jeesukseen Kristukseen. Siksi saamme iloisina ja hyvillä mielin viettää joulujuhlaa ja tehdä matkaa kohti kirkkauden valtakuntaa.

Vanhemmat

Uudemmat

Olavi Vallivaara

Olen juuri eläkkeelle jäänyt pappi. Pappina olen ollut kotimaakunnassani Etelä-Pohjanmaalla ja nyt jo vähän yli puolet elämästäni Keski-Suomessa. Keskisuomalaista ei minusta ole tullut, koska murteeni paljastaa syntyperäni. Näissäkin ”kiriotuksissa” se  voi tulla esille. Koen, että ei näin ”köppääsellä” miehellä mitään "erikoosta" blogattavaa ole, mutta ”kiriootan” nyt siitä ilosta ja ihmettelystä, mitä olen kokenut ja saan kokea. Minulle voi antaa palautetta sähköpostiini: olof.wallenberg@gmail.com.

Olavi Vallivaara

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi