Keskiviikko 22.5.2019
"
Tietäkää, rakkaat veljeni, että itse kunkin tulee olla herkkä kuulemaan mutta hidas puhumaan ja hidas vihaan, sillä miehen viha ei johda oikeudenmukaisuuteen, jota Jumala tahtoo. Jaak. 1:19-20

Järki vai tunteet

25.3.2019 06:08 | Olavi Vallivaara
”Ihmisillä on vahva illuusio siitä, että teemme päätöksiä järjellä, vaikka monesti tunteet hallitsevat elämäämme”, sanoo aivotutkija Lauri Nummenmaa. Hän siteeraa amerikkalaispsykologi Jonathan Haidtia. Haidtin mukaan järki ja tunteet ovat kuin norsu ja sen ratsastaja. Ratsastaja on järki, joka kuvittelee, että norsu eli tunteet kulkee sinne, minne ratsastaja haluaa. Mutta jos norsu haluaakin jotain muuta, kyydissä keikkuva ratsastaja ei voi asialle mitään. Ongelmia lisää se, etteivät norsu ja ratsastaja puhu samaa kieltä.

”Tämä on ymmärretty mainonnassa ja politiikassa. Ihmisiin on paljon helpompi vaikuttaa vetoamalla tunteisiin järjen sijaan.” Hyvä esimerkki on Nummenmaan mielestä rokotteiden terveysriskeillä pelottelu. Lukemattomat tutkimukset, jotka osoittavat rokotteet turvallisiksi, eivät välttämättä riitä todisteiksi huolestuneille vanhemmille, kun nettipalstalla aletaan huhuta lapsen sairastuneen rokotteesta. Tunne ottaa niskalenkin järjestä. (lainaus HS 10.1.2019  artikkelista Tunteiden valta).

Nummenmaan mukaan perustunteet eli viha, ilo, pelko, inho, suru ja hämmästys pohjautuvat kaikkia ihmisiä yhdistäviin biologisiin taipumuksiin. Kulttuurista riippumatta ihmiset kokevat inhoa nähdessään verta tai märkivän haavan, pelkäävät pimeää ja kokevat enemmän surua ja iloa läheistensä kuin ventovieraiden puolesta. ”On hämmentävää, kuinka vähän näihin perustunteisiin voi vaikuttaa. Kun ihminen istuu vuoden pianotunnilla, hän oppii soittamaan pianoa. Mutta, jos ihmisellä on kehittynyt fobia tai ahdistus, siitä pois oppiminen ei ole lainkaan yhtä helppoa.”

Miten järki ja tunteet vaikuttavat uskomiseen? Minulta on monta kertaa kysytty, miten voin uskoa, kun on niin paljon eri uskontoja? Järki hakee faktoja. Onko todisteita, että joku uskonto on oikea? Kristityt sanovat, että meillä on Jumalan sana ja historiallisen Jeesuksen elämästä olevat tiedot. Mutta vaikka tietoa olisi kuinka paljon, se ei synnytä uskoa.

Apostoli Paavali kirjoittaa, että emme voi omalla viisaudella tuntea Jumalaa: ”Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat”(1.Kor.1:21).

Martti Luther opettaa katekismuksessa kolmannen uskonkappaleen selityksessä: ”Minä uskon, etten minä voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Jeesukseen Kristukseen, Herraani, enkä tulla Hänen tykönsä; vaan Pyhä Henki on kutsunut minua evankeliumin kautta...”  

Kun apostoli Paavali saarnasi evankeliumia Filipissä, siellä oli muuan Lyydia, jumalaapelkäävä nainen. ”Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vastaan sen mitä Paavali puhui”(Apt.16:14). Usko on kokonaan Jumalan työ ja Jumalan lahja. Hän antaa meille voiman ja valaisee ymmärryksemme käsittämään Jumalan valtakunnan salaisuudet. ”Uskon avulla me ymmärrämme…”(Heb.11:3).

Uskonnossa myös tiedolla on oma merkityksensä. Kun kristityt tekevät lähetystyötä, he kertovat Jumalan valtakunnasta ja Jumalan valmistamasta pelastuksesta eli antavat järjellä ymmärrettävää tietoa ihmisille, jotka eivät ole koskaan kuulleet pelastuksesta. Kun opetamme lapsille uskomisen asioita kotona, päiväkerhossa, pyhäkoulussa tai rippikoulussa annamme tietoa näistä asioista. Uskominen ei kuitenkaan ole pelkkää tietoa, järkeilyä tai oivallusta.

Jotkut arvelevat, että ihmisen omat sisäiset kokemukset ja tunteet ovat tärkeimpiä johdattajia uskoon. Ihminen luo tunteittensa kautta oman jumalasuhteen. Siksi kuulee sanottavan: ”Minun Jumalani ei ole tässä asiassa niin tarkka.”

Tunteisiin vetoaminen on yleistä uskonnollisissa liikkeissä. Itsellänikin on kokemuksia tällaisesta, kun etsin elävää Jumalaa. Tietyissä rukouskokouksissa oli voimakas tunnelataus mukana, kun monet rukoilivat ääneen ja suorastaan ahdistelivat ratkaisun tekoon. Jotkut kehottivat ”Kuuntele sisimpäsi ääntä ja seuraa sitä.”

Tunteitten perässä liikkuminen on aikamoista poukkoilua ja jatkuvaa elämysten hakua. Tosin Jumala voi antaa uskovaisellekin ihmiselle armon tuntemisia. Ne ovat seurausta uskosta, kun Jumalan armo saa lämmittää syntisen ihmisen sydäntä. Jumala antaa tuntemuksia oman tahtonsa mukaan. Ne eivät synnytä uskoa, eivätkä ole uskolle välttämättömiä merkkejä.

Järki ja tunteet ovat huonoja neuvonantajia uskomiseen. Usko on Jumalan lahja, johon vaikuttaa ja jota ylläpitää Jumala Pyhän Henkensä kautta. Jumala valaisee Henkensä kautta ja antaa ihmisille ymmärrystä ajallisiin asioihin. Samoin Hän antaa kiitollisuuden, tyytyväisyyden ja hyvän mielen uskon seurauksena sekä ilon ja rakkauden toisia ihmisiä kohtaan. Uskovainen voi turvallisesti luottaa Jumalan johdatukseen elämässään.

Vanhemmat

Uudemmat

Olavi Vallivaara

Olen juuri eläkkeelle jäänyt pappi. Pappina olen ollut kotimaakunnassani Etelä-Pohjanmaalla ja nyt jo vähän yli puolet elämästäni Keski-Suomessa. Keskisuomalaista ei minusta ole tullut, koska murteeni paljastaa syntyperäni. Näissäkin ”kiriotuksissa” se  voi tulla esille. Koen, että ei näin ”köppääsellä” miehellä mitään "erikoosta" blogattavaa ole, mutta ”kiriootan” nyt siitä ilosta ja ihmettelystä, mitä olen kokenut ja saan kokea. Minulle voi antaa palautetta sähköpostiini: olof.wallenberg@gmail.com.

Olavi Vallivaara

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi