Lauantai 21.4.2018
"
Jeesus sanoo: "Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen." Joh. 10:9

Sopivaa kielenkäyttöäkö?

18.4.2017 06:48 | Opistoblogi
Eräänä sunnuntaina meillä oli opistolla alustus ja keskustelu, jossa pohdittiin, millainen kielenkäyttö ja käyttäytyminen on uskovaisille sopivaa. Erityisesti kielenkäyttö ajattelutti vielä keskustelun jälkeenkin. Kun opistoystävieni kanssa kävimme läpi aihetta myöhemmin, tulimme siihen tulokseen, että aihe on ajankohtainen niin itselle, opistolaisille kuin yleensäkin nuorille.
 
Tuntuu, että huono puhe on lisääntynyt nuorten keskuudessa. Rivouksia ja rumia sanoja kuulee turhankin usein. Itse olen huomannut, että vaikka en niinkään käytä suoranaisia rumia sanoja tai kirosanoja, niin niiden korvikesanoja saattaa lipsahtaa liiankin usein. Ja porukassa ollessa ei välttämättä edes kiinnitä huomiota tällaiseen käyttäytymiseen.
 
Tuntuu surulliselta huomata, että rumista sanoista tai niiden korvikkeista on tullut melkein arkipäiväisiä. Kun asian on ottanut puheeksi muiden opistolaisten kanssa, on kuullut monelta saman kokemuksen: ”En juurikaan edes puhunut rumia ennen opistoa.” Tuntuu kummalliselta ajatella, että näin hyvässä paikassa, muiden uskovaisten nuorten keskellä, on tullut tavaksi käyttää ikäviä sanoja.
 
Itse pysähdyin ensimmäisen kerran ajattelemaan asiaa, kun olin viettämässä aikaa kaverini, pikkuveljieni ja heidän kavereidensa kanssa. Vitsailimme kaverini kanssa ehkä hieman epäasiallisella tavalla meidän yhteiselle jutullemme, kun pikkuveljeni sanoi: "Sinustaki tullu muka kovis." Pikkuveljen äänensävy oli ihmettelevä ja yllättynyt. Naurahdin asialle, vaikka sanat kolahtivatkin sisimmässäni ja laittoivat ajattelemaan asiaa enemmän. Aloin miettimään, missä vaiheessa toimintani oli muuttunut. Jotenkin vain olin päätynyt tähän tilanteeseen. 
 
Kun olin pieni, en muista, että kotonani olisi puhuttu rumia. Näin on ollut varmasti suurelta osin muidenkin opistolaisten kotona. Mistä sitten tulee tarve käyttää rumia tai niitä korvaavia sanoja ja mistä nämä sanat on opittu? Joillakin syynä voi olla tarve esittää muille kovempaa ihmistä kuin onkaan, jotta voisi kokea olevansa hyväksytty. Takana voi myös olla ajattelutapa: kun tuokin sanoo, niin voin minäkin.
 
Huono kielenkäyttö on yleistä varsinkin kouluissa. Ja myös kotona silloin, kun jokin asia tympäisee. Omien vanhempien tai sisarusten seurassa huonoa kielenkäyttöä saatetaan vältellä, joten on aika todennäköistä, etteivät vanhemmat edes tiedä, millaista oman lapsen kielenkäyttö on. Sen takia olisi tärkeää, että siitä keskusteltaisiin kotona. En tiedä, onko aina ollut näin ja havahduinko itse vasta nyt ajattelemaan asiaa. Vai onko huono kielenkäyttö lisääntynyt uskovaisten nuorten keskuudessa?
 
On hyvä, että opistossa henkilökunta on ottanut asian pariinkin kertaan puheeksi. Mitä enemmän asiasta on puhuttu, sitä enemmän sitä on alkanut itsekin miettimään. Muistan, kun asiasta puhuttiin ensimmäisen kerran ennen joulua. Silloin ajattelin, ettei aihe niinkään kosketa minua. Nyt kuitenkin tuntuu, että asiasta voisi käydä keskustelua enemmänkin.
 
Eliisa Peteri, Ranuan opisto    

Vanhemmat

Uudemmat

Opistoblogi

Vanhoillislestadiolaisella herätysliikkeellä on kolme kansanopistoa: Jämsässä, Ranualla ja Reisjärvellä. Opistot toimivat kristillisten arvojen pohjalta. Opiskelijat ovat pääasiassa peruskoulun tai toisen asteen
koulutuksen juuri suorittaneita nuoria. Opiskelijoita on myös ulkomailta, lähinnä muista Pohjoismaista sekä Pohjois-Amerikasta.
 

Opistoilla on omat painopistealueensa. Jämsässä korostuvat musiikki ja kansainvälisyys, Ranualla viestintä ja kuvataide, Reisjärvellä sosiaali- ja terveysala, yrittäjyys ja erätaidot. Opistojen yhteisiä vahvuuksia ovat kielet ja käden taidot. Jokaisessa opistossa on myös linja kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville.

Viikonloppuisin ja loma-aikoina opistoilla on monipuolista lyhytkurssitoimintaa.

Jämsän Kristillinen Kansanopisto

Reisjärven kristillinen opisto

Ranuan kristillinen kansanopisto

Opistoblogi

Kuv. Vuokko Kraft

Lasten värityskirja

Värityskirja, joka sisältää yli 40 kuvaa eläimistä, kodin puuhista ja seuratilanteista. Osa kuvista on uusia, osa aiemmin Siionin kevät -lehdessä julkaistuja. Kirja on sopivan pienikokokoinen mukaan otettavaksi. 

5 €

Marja-Liisa Vähäsöyrinki

Poikamies

Pienoisromaani Poikamies kertoo Kaalepin arjesta, elämän tarkoituksen etsimisestä ja uskon kamppailusta. Helppolukuinen kirja on huumorilla höystetty. Teos on jatko-osa aiemmin julkaistulle Kaaleppi-romaanille. 

17 €

Jukka Palola

Puhetta Jumalalle ja Jumalasta

Kirja on Psalmien kirjan selitysteos, kommentaari, joka avaa psalmien taustoja ja vertailee psalmikäännöksiä. Teos myös valottaa tekstien syntyyn vaikuttaneita historiallisia tapahtumia. 

35 €

Anita Kallio

Koti odottaa asujaansa

Runokirja, jossa käsitellään kotia eri näkökulmista: osana minuutta, kaupunkia, uuden syntymistä ja uskovaisten yhteyttä. Kodin suojaan voi majoittua ihmisen kokoinen epätäydellisyys. Huumorintajuinen kertoja puhuu yhtä lempeästi kimalaisista kuin kalamiehistä kahvitauolla. 

17 €

Alussa oli Sana

Äänite sisältää kamarikuoron esittämiä virsiä ja Siionin lauluja sekä luettuja raamatuntekstejä. Kuoroa johtaa Vesa Linnanmäki, tekstit lukee Matti Kontkanen. Säestyssoittimina ovat sello, huilu ja urut.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi