Perjantai 24.5.2019
"
Maa, kohota Herralle riemuhuuto! Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa! Ylistäkää Herraa harpun sävelin, soittakaa ja laulakaa! Ps. 98:4-5

Sopivaa kielenkäyttöäkö?

18.4.2017 06:48 | Opistoblogi
Eräänä sunnuntaina meillä oli opistolla alustus ja keskustelu, jossa pohdittiin, millainen kielenkäyttö ja käyttäytyminen on uskovaisille sopivaa. Erityisesti kielenkäyttö ajattelutti vielä keskustelun jälkeenkin. Kun opistoystävieni kanssa kävimme läpi aihetta myöhemmin, tulimme siihen tulokseen, että aihe on ajankohtainen niin itselle, opistolaisille kuin yleensäkin nuorille.
 
Tuntuu, että huono puhe on lisääntynyt nuorten keskuudessa. Rivouksia ja rumia sanoja kuulee turhankin usein. Itse olen huomannut, että vaikka en niinkään käytä suoranaisia rumia sanoja tai kirosanoja, niin niiden korvikesanoja saattaa lipsahtaa liiankin usein. Ja porukassa ollessa ei välttämättä edes kiinnitä huomiota tällaiseen käyttäytymiseen.
 
Tuntuu surulliselta huomata, että rumista sanoista tai niiden korvikkeista on tullut melkein arkipäiväisiä. Kun asian on ottanut puheeksi muiden opistolaisten kanssa, on kuullut monelta saman kokemuksen: ”En juurikaan edes puhunut rumia ennen opistoa.” Tuntuu kummalliselta ajatella, että näin hyvässä paikassa, muiden uskovaisten nuorten keskellä, on tullut tavaksi käyttää ikäviä sanoja.
 
Itse pysähdyin ensimmäisen kerran ajattelemaan asiaa, kun olin viettämässä aikaa kaverini, pikkuveljieni ja heidän kavereidensa kanssa. Vitsailimme kaverini kanssa ehkä hieman epäasiallisella tavalla meidän yhteiselle jutullemme, kun pikkuveljeni sanoi: "Sinustaki tullu muka kovis." Pikkuveljen äänensävy oli ihmettelevä ja yllättynyt. Naurahdin asialle, vaikka sanat kolahtivatkin sisimmässäni ja laittoivat ajattelemaan asiaa enemmän. Aloin miettimään, missä vaiheessa toimintani oli muuttunut. Jotenkin vain olin päätynyt tähän tilanteeseen. 
 
Kun olin pieni, en muista, että kotonani olisi puhuttu rumia. Näin on ollut varmasti suurelta osin muidenkin opistolaisten kotona. Mistä sitten tulee tarve käyttää rumia tai niitä korvaavia sanoja ja mistä nämä sanat on opittu? Joillakin syynä voi olla tarve esittää muille kovempaa ihmistä kuin onkaan, jotta voisi kokea olevansa hyväksytty. Takana voi myös olla ajattelutapa: kun tuokin sanoo, niin voin minäkin.
 
Huono kielenkäyttö on yleistä varsinkin kouluissa. Ja myös kotona silloin, kun jokin asia tympäisee. Omien vanhempien tai sisarusten seurassa huonoa kielenkäyttöä saatetaan vältellä, joten on aika todennäköistä, etteivät vanhemmat edes tiedä, millaista oman lapsen kielenkäyttö on. Sen takia olisi tärkeää, että siitä keskusteltaisiin kotona. En tiedä, onko aina ollut näin ja havahduinko itse vasta nyt ajattelemaan asiaa. Vai onko huono kielenkäyttö lisääntynyt uskovaisten nuorten keskuudessa?
 
On hyvä, että opistossa henkilökunta on ottanut asian pariinkin kertaan puheeksi. Mitä enemmän asiasta on puhuttu, sitä enemmän sitä on alkanut itsekin miettimään. Muistan, kun asiasta puhuttiin ensimmäisen kerran ennen joulua. Silloin ajattelin, ettei aihe niinkään kosketa minua. Nyt kuitenkin tuntuu, että asiasta voisi käydä keskustelua enemmänkin.
 
Eliisa Peteri, Ranuan opisto    

Vanhemmat

Uudemmat

Opistoblogi

Vanhoillislestadiolaisella herätysliikkeellä on kolme kansanopistoa: Jämsässä, Ranualla ja Reisjärvellä. Opistot toimivat kristillisten arvojen pohjalta. Opiskelijat ovat pääasiassa peruskoulun tai toisen asteen
koulutuksen juuri suorittaneita nuoria. Opiskelijoita on myös ulkomailta, lähinnä muista Pohjoismaista sekä Pohjois-Amerikasta.
 

Opistoilla on omat painopistealueensa. Jämsässä korostuvat musiikki ja kansainvälisyys, Ranualla viestintä ja kuvataide, Reisjärvellä sosiaali- ja terveysala, yrittäjyys ja erätaidot. Opistojen yhteisiä vahvuuksia ovat kielet ja käden taidot. Jokaisessa opistossa on myös linja kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville.

Viikonloppuisin ja loma-aikoina opistoilla on monipuolista lyhytkurssitoimintaa.

Jämsän Kristillinen Kansanopisto

Reisjärven kristillinen opisto

Ranuan kristillinen kansanopisto

Opistoblogi

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi