Perjantai 16.11.2018
"
Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään. Ps. 126:5-6

Eloa opistokodissa

14.12.2017 06:58 | Opistoblogi
Ei tämä paikka silloin vielä kodilta tuntunut, kun ensimmäistä kertaa astuin sisälle Reisjärven opistolle. Oli vain outo paikka täynnä outoja kasvoja. Kaikkien uusien nimien opettelussa oli kova työmaa. Myös outoja nimityksiä vilahteli joka suunnalta, ja vähitellen minäkin opin käyttämään näitä eri opintolinjojen ihmisistä käytettyjä lyhenteitä.

Pääsin uuteen Anttilaan asumaan, enkä tuntenut seitsemästä muusta asukkaasta etukäteen ketään. Myöhemmin kämppään muutti vielä yhdeksäs asukas, yhdeksäs sisko.



On mahdotonta laskea, kuinka monta kertaa olen tämän syksyn aikana huokaillut, että aika menee niin nopeasti. Opistossa sattuu ja tapahtuu joka päivä. Uskomatonta, että olen ollut täällä jo yli kolme kuukautta. Vaikka toisaalta tuntuu, etten ole koskaan muualla ollutkaan, enkä tule olemaan. Pelottaa jo ajatus kesälomasta. Miksi sen pitää alkaa jo toukokuun 12. päivä?

Syyslukukausi opistossa on ollut yhdellä sanalla sanoen onnellinen. Ei se yksi sana kuitenkaan mihinkään riitä. Täällä opistossa on niin ruusuja kuin risujakin. Ei kaikki aina ole auringonpaistetta ja kukkaniittyjä. Sekaan mahtuu huonoja päiviä, stressiä, ahdistusta, koti-ikävää ja rasittavia ihmissuhdetilanteita. Miksi silti kuvailen kulunutta lukukautta onnelliseksi?



Opistossa on turvallista. Saa olla uskovaisten ystävien ympäröimänä, taivaan Isän varjelevan katseen alla. Täällä vaikuttaa evankeliumi. Siihen olen saanut itsekin monta kertaa turvata. Aina uudelleen. Se puhdistaa ja tuo uskomisen iloa. 

Olen huomannut, kuinka opisto kasvattaa. Jo muutaman opistoviikon jälkeen huomasin alkaneeni ajatella joistakin asioista uudella tavalla. Kotona olen huomannut katsovani sisaruksia uudella tavalla. Kärsivällisemmin, suvaitsevammin. Vanhempien työtä olen oppinut myös arvostamaan enemmän. On ollut mukava mennä käymään kotona opistoviikkojen jälkeen. Ja voi mahdoton, kuinka paljon nuorin sisko ehtii kehittyä ja kasvaa kahdessa viikossa! Varmaan enemmän kuin minä kolmessa kuukaudessa, vaikka tuntuu, että tuona aikana olenkin kasvanut ja itsenäistynyt enemmän kuin kahdessa edellisessä vuodessa. 



Opisto opettaa. Muutakin kuin kouluaineita. Muutakin kuin pesemään pyykkiä tai pelaamaan spikea. Opisto on opettanut minua itsestäni. Olen löytänyt minusta aivan uusia puolia, niin hyviä kuin huonoja. Olen oppinut uskosta. Olen saanut kuulla täällä Jumalan sanaa ja evankeliumia. Olen oppinut luottamaan itseeni, muihin ja Taivaan Isän johdatukseen.



Opisto on koti, jonne haluaa palata. Täällä olen kokenut olevani turvassa. Kun eräs tuttava kysyi, mitä olen tykännyt opistosta, vastasin suunnilleen näin: "Oon kyllä tykänny, en vaihtas kuluneita viikkoja mihinkään. Ja onhan se opisto semmonen uskovaisen nuoren turvasatama." Tämän sataman purjehtijat ottavat aina yhtä iloiten vastaan, vaikka olisi kuinka maailman myrskyisillä vesillä seilaillut ja meinannut purjeensa laskea. Mikä siunaus, että olen saanut kiikkerän paattini tähän turvalliseen satamaan hetkeksi ankkuroida.

Teksti: Aada Jaakkola, Reisjärven opisto
Kuvat: Paula Heino, Aada Jaakkola ja Lassi Leppänen

Vanhemmat

Uudemmat

Opistoblogi

Vanhoillislestadiolaisella herätysliikkeellä on kolme kansanopistoa: Jämsässä, Ranualla ja Reisjärvellä. Opistot toimivat kristillisten arvojen pohjalta. Opiskelijat ovat pääasiassa peruskoulun tai toisen asteen
koulutuksen juuri suorittaneita nuoria. Opiskelijoita on myös ulkomailta, lähinnä muista Pohjoismaista sekä Pohjois-Amerikasta.
 

Opistoilla on omat painopistealueensa. Jämsässä korostuvat musiikki ja kansainvälisyys, Ranualla viestintä ja kuvataide, Reisjärvellä sosiaali- ja terveysala, yrittäjyys ja erätaidot. Opistojen yhteisiä vahvuuksia ovat kielet ja käden taidot. Jokaisessa opistossa on myös linja kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville.

Viikonloppuisin ja loma-aikoina opistoilla on monipuolista lyhytkurssitoimintaa.

Jämsän Kristillinen Kansanopisto

Reisjärven kristillinen opisto

Ranuan kristillinen kansanopisto

Opistoblogi

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi